KSML-kysely: Sukupuoleen perustuvaa syrjintää yhä laajalti

Moni kokee Suomessa yhä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, paljastaa tuore kyselytutkimus. Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen sekä Keskisuomalainen-konsernin Etelä-Suomen Median lehtien Tietoykkösellä teettämään kyselyyn vastasi maaliskuun alussa tuhat suomalaista eri ikä- ja ammattiryhmistä.

Kyselyn perusteella ihmisiä syrjitään sukupuolen takia yleisimmin palkkauksessa. Kaikista vastaajista joka kuudes ja naisista joka neljäs kokee, että saa sukupuolensa takia huonompaa palkkaa kuin oma asema edellyttäisi.

Ammattiryhmistä ylemmät toimihenkilöt ovat havainneet eniten syrjintää työelämässä. Heistä joka kolmas on kohdannut syrjintää palkkausasioissa.

Ylempiä toimihenkilöitä ovat asiantuntijat, esimiehet ja päällikkö- ja johtotason tehtävissä toimivat.

Toinen ylempien toimihenkilöiden ongelma on urasyrjintä. Heistä lähes joka neljäs kertoo kyselyssä, että eteneminen uralla on tyssännyt tai vaikeutunut sukupuolen takia.

Urasyrjintään liittyy niin sanottu lasikatto-ongelma.

– Yksityisen sektorin johtotehtävissä naisten määrä on hälyttävän pieni, mainitsee tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen.

Vain kahdella suomalaisella pörssiyhtiöllä on tällä hetkellä naistoimitusjohtaja: Marimekolla ja Suomisella.

Urasyrjintä on yleisempää Helsingin ja Uudenmaan alueella kuin muualla maassa.

Kysymys siitä, syrjitäänkö Suomessa ylipäätään ihmisiä sukupuolen perusteella, jakaa kyselyn vastaajat kahtia. 45 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että syrjintää esiintyy, ja samansuuruinen osuus sitä mieltä, ettei esiinny. Joka kymmenes ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Naisista kolme viidestä arvioi, että syrjintää esiintyy suomalaisessa yhteiskunnassa. Miehistä näin ajattelee joka kolmas.

Naiset myös kokevat syrjintää henkilökohtaisesti miehiä useammin. Miehistä yli kaksi kolmasosaa on välttynyt täysin syrjinnältä, naisista noin puolet.

– Naiset havaitsevat syrjintää herkemmin kuin miehet, Mäkinen toteaa.

Eniten syrjintää ovat havainneet 30–44-vuotiaat vastaajat. Ammattiryhmistä tavalliset työntekijät ja ylemmät toimihenkilöt ovat vahvimmin sitä mieltä, että Suomessa syrjitään sukupuolen takia.

Naisten ja miesten palkkaerot eivät ole viime aikoina kaventuneet, vaikka työelämän rakennemuutoksen voisi olettaa parantavan tilannetta. Tätä viestittää myös sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tuore tutkimus, jonka mukaan naisten koulutustason kohoaminen ei näy parempina asemina ja palkkauksena työelämässä.

– Tilanne junnaa pahasti paikallaan, Mäkinen toteaa.

Mäkisen mukaan yksi selittävä tekijä on, että palkkataso on alempi naisvaltaisilla kuin miesvaltaisilla aloilla.

– Julkisella sektorilla palkkataso jää alemmas kuin yksityisellä sektorilla, jossa myöskään koulutusvaatimuksia ei ole samalla tavalla, hän selittää.

Myös naisten äitiysvapaat heikentävät palkka- ja urakehitystä. Raskaussyrjintää kertoo kokeneensa noin joka kymmenes kyselyn vastaaja.

– Naisille on osoittautunut hankalaksi päästä samanarvoisiin työtehtäviin perhevapaiden jälkeen. Pahimmassa tapauksessa huomaa, ettei olekaan työtä, johon palata, Mäkinen kärjistää.

Naisten on Mäkisen mukaan myös huomattavasti miehiä vaikeampaa saada vakituista työsuhdetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.