KSML selvitti: Jyväskylän demarivaikuttajat pyörittävät isoja rahoja hoiva- ja vuokratalobisneksessä

Jyväskylän demarivaikuttajat pyörittävät miljoonien eurojen hoiva- ja vuokratalobisnestä, jonka suuri asiakas on Jyväskylän kaupunki.

Demareiden liiketoimet nousivat otsikoihin marraskuun alussa, kun Ylen MOT-ohjelma kertoi, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tarkastus oli tuonut esiin väärinkäytöksiä Jyväskylän Hoivapalvelut ry:ssä ja sen pääosin omistamassa kiinteistöyhtiö Säynätsalon Iltatuulessa.

Keskisuomalainen selvitti, millainen demarivaikuttajien hoiva- ja vuokrabisneskeskittymä on, ja mitkä yritysten johdossa olevien poliitikkojen kytkökset ovat Jyväskylän kaupunkiin.

Jyväskylän suhteet työväenyhdistyksiin ja demaritaustaiseen liiketoimintaan muodostavat monimutkaisen verkoston. Niin kauas kuin tilastot yltävät, Jyväskylä on ollut demarien vahva linnake. Vähintään neljännes valtuustopaikoista on ollut ainakin vuodesta 1976 lähtien puolueen hallussa. Valta murtui vasta viime kuntavaaleissa, kun vihreät ottivat rökälevoiton.

Kuntapolitiikasta tutut demarivaikuttajat toimivat myös yhtiöissä, jotka tarjoavat kaupungille tiloja tai palveluita. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen puheenjohtajana toimii SAK:n Länsi-Suomen aluejohtaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila (sd.). Sen tytäryhtiön Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtaja on entinen demarien Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jari Blom (sd.). Laukaan demareiden sihteeri Kalevi Virtanen toimii Hoivapalvelut Oy:n puheenjohtajana.

Ruoppila kiistää, että yhtiöllä silti olisi mitään kytköksiä demareihin.

– Meillä ei ole minkäänlaista suhdetta, ei sosiaalidemokraatteihin, keskustaan, kokoomukseen eikä mihinkään muuhunkaan puolueeseen, Ruoppila sanoo.

Myöskään minkäänlaista rahallista tukea poliitikoille ei yrityksestä ole Ruoppilan mukaan herunut eikä heru.

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja sen lukuisat tytäryritykset pyörittävät yhdessä yli 11 miljoonan euron liikevaihtoa. Liiketoiminta on laajentunut viime vuosina voimakkaasti ja konsernilla on tätä yli 270 työntekijää. Palveluita tuotetaan viidessä vanhusten palvelutalossa (joista yksi Muuramessa) sekä kuudessa päiväkodissa (joista yksi Keuruulla). Lisäksi yhdistyksellä on vanhusten kotihoitoa, työllistämispalveluita, ruoanvalmistusta ja henkilöstövuokrausta.

Jyväskylän kaupunki on Hoivapalveluyhdistyksen suurasiakas. Kaupunki osti konsernilta vanhuspalveluita, kuten palveluasumista, omaishoidon tukipalveluita ja kotihoitoa viime vuonna noin viidellä miljoonalla eurolla. Konserni voitti kaupungin ostot kilpailutuksissa.

Kaikkiaan Jyväskylä käytti viime vuonna rahaa vanhuspalveluiden ostopalveluihin ja palveluseteleihin liki 19 miljoonaa euroa, joten summasta reilu neljännes meni Hoivapalveluyhdistykselle. Lasten päivähoitoa ja esiopetusta on lokakuun loppuun mennessä tänä vuonna ostettu yhteensä noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Kaupunki toimii myös demarivetoisten yhtiöiden vuokranantajana ja toisaalta vuokralaisena. Jyväskylän Tilapalvelu maksaa Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot Oy:lle (JNP) vuokria lähes miljoona euroa vuodessa. Lisäksi kaupunki toimii Kypärämäen työväenyhdistyksen vuokralaisena.

Demaritaustainen Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot joutui ARAn boikottiin – syynä lainvastaiset lainat omistajayhdistykselle 

JNP Oy keskittyy pääosin vuokrabisnekseen. Yhtiön puheenjohtaja on pitkäaikainen ex-kaupunginvaltuutettu ja ex-kaupunginhallituksen jäsen Pertti Reinikainen (sd.). Reinikainen toimii myös Kypärämäen työväenyhdistyksen puheenjohtajana.

Yritysten miljoonien eurojen kytkökset Jyväskylän kaupunkiin eivät ole Ruoppilan mielestä mikään ongelma.

– Nämä on kilpailutettu hankintalain mukaan ja kilpailu monikansallisten yhtiöiden kanssa on todella kovaa, mutta laadulla pärjää. Demareilla on vuosikymmenten perinteet, että olemme olleet luomassa hoivaverkkoa silloin, kun yhteiskunnan verkot eivät ole olleet niin vahvat. Jostakin syystä SDP:n aktiiveilla on avara ja lämmin mieli, Ruoppila sanoo.

Jyväskylän Hoivapalveluiden oma pääoma on syöty ja tase kuralla

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea on todennut vuositarkastuksessaan, että Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen taloustilanne on heikko. Tämä voi vaikuttaa muun muassa mahdollisuuksiin saada jatkossa Stean rahoitusta.

– Yhdistyksen oma pääoma on miinuksella, sillä on paljon velkaa, ja tilintarkastuskertomuksessa näkyy varaumia, valvontapäällikkö Karl-Kristian Seemer sanoo.

Hän ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, vaikuttaako huono taloustilanne juuri Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen mahdollisuuksiin saada jatkossa Stean avustuksia, sillä päätökset ovat kesken.

Jyväskylän Hoivapalvelut ry:n tilinpäätöksistä näkyy runsas lainojen myöntäminen yhtiöltä toiselle. Konsernin ja sen emoyhtiön oma pääoma on miinuksella. B&Mansin liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström toteaa, että monien tappiollisten vuosien jälkeen näyttää siltä, että konsernin tuloskehitys on viime vuonna parantunut merkittävästi.

Taseanalyysi osoittaa kuitenkin, että yhteisöllä on hurjasti korollisia velkoja: kaikkiaan 16,8 miljoonan euron edestä.

Koko konsernin oma pääoma on 514 800 euroa miinuksella ja vielä saatujen pääomalainojenkin jälkeen negatiivinen. Myös emon (ry) oma pääoma on syöty, eli miinuksella 15 600 euron edestä.

– Konserni on valtavan velkaantunut ja toimii ilman omia pääomia, ja sillä on iso taseriski. Sen tase on niin sanotusti kuralla. Jos tämä olisi yksityinen yritys, se ei saisi vapailta markkinoilta enää lainaa muuta kuin hirvittävällä korolla, jos laisinkaan, Ekström toteaa.

Oman pääoman meneminen miinukselle ei sinänsä välttämättä haittaisi, jos taustalla olisi vakavarainen omistaja, joka voisi kanavoida toimintaan uutta pääomaa. Hoivapalveluyhdistyksen taustalla on kuitenkin vain henkilöjäsenistä koostuva yhdistys. Tosin sillä on myös kiinteistöjä, joilla saattaa olla myytäessä hyväkin käypä arvo.

Ekström kyseleekin mitä tapahtuisi, jos yhtiö menisi konkurssiin.

– Kuka maksaisi velat, ja vaikka kiinteistöt myytäisiin, jäisikö viivan alle jotakin.

Hallituksen jäsen Ahti Ruoppila huomauttaa kuitenkin, että Hoivapalvelut ei ole kaatumassa.

– Tiukkaa taloutta on ollut, ja olemme laajentuneet nopeasti. Olemme silti aina vastanneet kaikkiin velvoitteisiimme ja niin teemme vastakin. – Yhdistyksen ja yhtiöiden hallitukset yhdessä toimivan johdon kanssa etsivät erilaisia rahoitusratkaisuja, niin kuin asiaan kuuluu, Ruoppila sanoo.

Säynätsalon Iltatuulen ex-toimitusjohtajaan Pentti Tossavaiseen kohdistuu poliisin esitutkinta mahdollisesta veropetoksesta ja kavalluksesta.

Tossavainen syyttää Iltatuulen vaikeuksista kuitenkin emoyhtiötä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistystä. Hän väittää, että emoyhtiö on kovissa talousvaikeuksissaan lainannut liikaa rahaa Iltatuulelta.

– Kun minä rupesin näitä Iltatuulen toimitusjohtajana karhuamaan, herrat (Jari) Blom ja (Ahti) Ruoppila lakkauttivat koko toimitusjohtajan hommat ja minä jouduin puille paljaille, Tossavainen väittää.

Blom ja Ruoppila toteavat, että Iltatuuli Oy jätti tutkintapyynnön Tossavaisesta heti, kun epäselvyydet huomattiin.

– Asia on onneksi nyt viranomaisten prosesseissa, ja sen myötä asiat selkeytyvät, Ruoppila toteaa.

Demaripoliitikot Jyväskylän hoiva- ja kiinteistöbisneksessä – keitä he ovat?

 

Kaupunginjohtaja: Toiminta on avointa ja läpinäkyvää

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan ARAn tarkastuksen kohteena oleva Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys tuottaa kaupungille kilpailutuksen perusteella ostopalveluna vanhuspalveluita. Lisäksi yhdistyksen päiväkodit ovat yksi vaihtoehto päivähoidon palvelusetelin saaneille asiakkaille.

– Kaikkien meille palveluja tuottavien toimijoiden taloudellista tilannetta seurataan. Niin myös Hoivapalveluyhdistyksen ja Oy:n. Tähän mennessä ei ole tullut esiin asioita, jotka antaisivat syytä erityiseen huoleen, kuten maksamattomia veroja, kertoo Koivisto.

– Odotamme ARAn tarkastuksen tuloksia, ja jos ilmenee jotain uutta, arvioimme, pitääkö tämä huomioida omassa valvonnassamme.

Koiviston mukaan kaupunki ei osta palveluita julkisuudessa olleelta Säynätsalon Iltatuulelta, jolla on kaksi senioritaloa Säynätsalossa.

Koivisto korostaa, että kaupunki noudattaa avoimuutta ja tasapuolisuutta suhteessa eri yrityksiin tai toimijoihin. Koiviston mukaan toimijoiden poliittiset taustat eivät voi vaikuttaa kaupungin ratkaisuihin millään tavalla, ei kaavoituksessa eikä hankinnoissa.

– Kaupunki noudattaa tiukasti esimerkiksi hankintalakia. Jyväskylässä toiminta on avointa ja läpinäkyvää, ja tulossa olevista kilpailutuksista kerrotaan eri yrityksille avoimesti, sanoo Koivisto.

Oikeusoppineet: Kahdella tuolilla istuminen voi olla ongelma  

Koiviston mukaan esimerkiksi palveluntuottajien valintaan ei vaikuta yrityksessä toimivien henkilöiden poliittinen tausta.

– Toki jääviysasioissa on oltava tarkkana päätöksentekotilanteissa.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jaakko Selinin (kok.) mukaan poliitikot päättävät kaupungin poliittisista strategioista, kuten siitä, kilpailutetaanko esimerkiksi terveyspalveluita. Itse kilpailutusprosessin hoitavat ja tarjouskilpailujen yksityiskohdat määrittävät Selinin mukaan kaupungin viranhaltijat.

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys -konsernin velkataakka on mittava.

– Jos iso hoivapalveluita tuottava toimija menisi konkurssiin, kaupunki yrittäisi mahdollisimman nopeasti hankkia tilalle korvaavan yksityisen palveluntuottajan. Väliaikaisesti kaupunki joutuisi tuottamaan palvelut omana toimintana, arvioi Koivisto.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .