KSML selvitti: Viina vie ison osan poliisin resursseista

Päihteet haukkaavat ison osan poliisin resursseista. Alkoholi ja muut päihdyttävät aineet liittyvät jopa joka toiseen poliisin tehtävään.

Keskisuomalainen selvitti asiaa poliisin virallisten rikostilastojen ja haastattelujen perusteella.

– Päihteet liittyvät arviolta puoleen poliisin vuosittaisesta noin miljoonasta tehtävästä, vahvistaa poliisijohtaja Seppo Kolehmainen.

Kolehmainen työskentelee Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön päällikkönä.

– Päihteet liittyvät väkivaltarikollisuuteen, henkirikoksiin, pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin. Omaisuusrikoksiin päihteet usein liittyvät välillisesti siten, että rikoksia tehdään päihteiden hankkimista varten. Lisäksi poliisi joutuu ottamaan ihmisiä talteen päihtymyksen takia - vuosittain noin 60 000. Päihteet ovat merkittävä tekijä myös kotihälytyksissä.

Alkoholin käytön ja terveydenhuollon kustannusten yhteydestä puhutaan usein, mutta poliisin resursseista puhuttaessa päihteitä ei edes arvioida.

– Alkoholi aiheuttaa erittäin merkittäviä kustannuksia myös poliisitoimessa. Jos kustannuksia pystyttäisiin laskemaan, puhuttaisiin ainakin sadasta ellei sadoista miljoonista euroista, Kolehmainen sanoo.

Valtaosa henkirikoksista tehdään päihtyneenä

Päihteet työllistävät poliisia sekä kentällä että rikostutkinnassa. Suomessa tehtiin viime vuonna yli 470?000 rikoslakirikosta. Näihin sisältyvät kaikki muun muassa henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, omaisuus- ja talousrikokset sekä liikennerikokset.

Rikoksen tekijä on poliisin tiedossa yli 327 000 rikoslakirikoksessa. Ainakin joka neljännessä tapauksessa tekijä oli päihtynyt. Lisäksi päihteiden osuus on jäänyt kirjaamatta lähes kolmanneksessa tapauksissa.

Poliisijohtajan mukaan todellinen luku on selvästi tilastoa suurempi.

– 80 prosenttia henkirikoksista tehdään alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena ja pahoinpitelyistä noin 70 prosenttia, Kolehmainen summaa.

Rikoslakirikosten lisäksi yli poliisi on tilastoinut päihtymyksen osuutta myös alkoholirikoksista, liikennerikkomuksista ja muista rikoksista. Enemmän kuin joka neljäs poliisin tiedossa oleva alkoholirikoksen tekijä oli päihtynyt.

Muissa rikoksissa päihtyneiden tekijöiden osuus on reilu kymmenes ja liikennerikkomuksissa noin prosentti. Jälkimmäisessä tapauksessa alhaista lukemaa selittää se, että päihteet muuttavat useimmiten liikennerikkomuksen rikokseksi. Luvut käsittävät ne tapaukset, joissa rikoksen tekijä on poliisin tiedossa.

Työllistävä vaikutus

Poliisin kenttätehtävissä päihteiden osuutta ei tilastoida, mutta viinavirta näkyy. Sisä-Suomen poliisilaitoksen kenttätoiminnasta vastaava ylikomisario Harri Nojonen arvioi päihteiden liittyvän ainakin joka toiseen tehtävään.

– Päihteillä on iso osa esimerkiksi järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Varmasti puolet tehtävämäärästä liittyvät jollain tavalla alkoholiin ja muihin päihteisiin.

Nojosen mukaan päihteillä on poliisin kenttätyössä työllistävä vaikutus.

– Päihteet eivät itsessään aiheuta tehtäviä, mutta vaikuttavat selvästi tehtävämäärään. Pienemmällä poliisimäärällä voisi pärjätä, jos alkoholia ei olisi.

Myös poliisijohtaja Seppo Kolehmainen on samaa mieltä.

– Jos päihteitä ei olisi, vähenisivät poliisin tehtävät varmuudella todella paljon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .