Kaksi viidestä tyytyväinen susilupien määrään – lähes yhtä moni lisäisi kaatolupia

USU-gallup: Susikannan harventamista nykyistä enemmän kannatetaan vahvimmin Länsi-Suomessa.

Kaksi viidestä suomalaisesta pitää sudenkaatoon myönnettyjen poikkeuslupien nykymäärää sopivana. Lähes yhtä moni toivoisi lupien lisäämistä. Harvempi kuin joka kuudes vähentäisi susien ampumista.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista. Gallupissa kysyttiin, pitäisikö sudenkaatolupia myöntää enemmän kuin nykyisin, vähemmän vai saman verran kuin nykyisin. Kysymystä pohjustettiin Luonnonvarakeskus Luken susikanta-arviolla ja tiedolla susien kaatomääristä.

Tulokset eivät yllätä maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijaa Jussi Laanikaria.

– Kun näitä kyselyitä on tehty, on ollut hyvin tyypillistä, että jakauma on tämänkaltainen. Se ehkä vähän yllätti, että niinkin paljon pidetään nykyistä määrää sopivana.

Myös Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ja Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola osasivat odottaa tämänkaltaista jakaumaa.

– Mielipiteiden varsin tasainen jako kolmeen (enemmän, saman verran, ei enempää tai ei osaa sanoa) osoittaa, että muutoksia suden tappolupiin ei tarvita, sanoo Veistola.

– Se mikä hieman yllätti, oli, että 16 prosenttia Pohjois- ja Itä-Suomessa haluaa vähemmän kaatolupia, sanoo Heli Siitari.

Länsi-Suomessa eniten lisäyshaluja

Suomen susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt idästä länteen. USU-gallupissa Länsi-Suomessa asuvat kannattavatkin sudenkaatolupien lisäämistä eniten.

– Tämä on erittäin odotettu tulos. Se tukee kaikkea asiasta tehtyä tutkimusta – eri mantereilla, eri vuosina ja eri lajeilla. Siellä, mistä suurpeto on ollut pitkään pois, vastustus on alkuun isointa, sanoo Tapani Veistola.

Susien kaatolupia toivotaan lisää kutakuinkin yhtä paljon Pohjois- ja Itä-Suomessa. Syyt ovat kuitenkin Veistolan ja Laanikarin mukaan erilaiset. Uusilla susireviireillä tulokas herättää turvattomuuden tunnetta, perinteisillä esiintymisalueilla harmittaa metsästysharrastuksen vaikeutuminen. Metsästäjät pelkäävät erityisesti koiriensa puolesta.

– Sudet tappavat meillä vuositasolla noin 50 koiraa. Määrä ei välttämättä riipu siitä, miten suuri susikanta on. Jos alueella on kovin heikko hirvieläinkanta, sudet saattavat herkemmin poistaa kilpailijoita kuin alueella, jolla on huomattavasti ravintoa, sanoo Laanikari.

Metsästäjäliiton Siitari arvioi, että koirakysymys nousee tulevana syksynä entistä suurempaan rooliin myös Länsi-Suomessa.

Susiasenne sidoksissa ikään

Mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän toivoo lisää sudenkaatolupia ja mitä nuorempi, sitä todennäköisemmin hän kannattaa linjan kiristämistä.

– Vanhemmilla ihmisillä on varmaankin tuoreemmassa muistissa negatiivinen suhtautuminen suteen vahinkoja aiheuttavana eläimenä. Eihän siitä ole montakaan kymmentä vuotta, kun susijahti oli jopa televisioitua kansanhuvia suomessa, kunnes susi rauhoitettiin vuonna 1973, pohtii Heli Siitari.

Myös ministeriön Laanikari arvelee, että vanhempi väestö muistaa menneet ajat.

Keskustalaiset lisäisivät lupia

Susinäkemys on gallupin mukaan yhteydessä myös muun muassa poliittiseen kantaan.

Susikielteisintä linjaa noudattavat keskustalaiset, joista niukka enemmistö haluaisi lisätä poikkeuslupia. Myös kokoomuslaisilla on muita enemmän haluja harventaa susikantaa nykyistä enemmän.

Vähiten susilupien lisäämistä ja eniten linjan kiristämistä kannattavat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät.

Tulkintaohjeet työn alle syksyllä

Suomessa on tänä syksynä alkamassa työ, jossa valmistuvat uudet tulkintaohjeet EU:n luontodirektiiville.

Komission valmistelema tulkintaohje on käytännössä ainoa tapa, jolla Suomi voi vaikuttaa suden kaatamisperusteisiin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari.

– Direktiivin ja sen liitteiden muuttaminen on komission aloitevallassa, ja se on ilmoittanut, että ei aio muuttaa direktiiviä eikä liitteitäkään. Eipä siinä jäsenvaltioilla ole kauheasti vaikutusmahdollisuuksia.

EU:n luontodirektiivi määrittelee tiukasti sen, millä kriteereillä suden kaatamiseen voidaan myöntää poikkeuslupa. Direktiivissä Suomen susi kuuluu poronhoitoaluetta lukuun ottamatta liitteeseen neljä eli laji on tiukasti suojeltu.

Aiemmin poikkeuslupia suden kaatamiseen myönnettiin Suomessa höllemmin. Laanikarin mukaan linja kuitenkin tiukkeni, kun EY-tuomioistuimesta tuli tuomio vuonna 2007.

Metsästäjäliitto lobbaa

Vaikka direktiivin muuttaminen ei ole helppoa, Suomen Metsästäjäliitto yrittää. Se lobbaa suden siirtoa luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5, mikä tarkoittaisi, että pyyntilupia voitaisiin harkita enemmän kansallisesti.

– On selkeästi olemassa yleiseurooppalainen halu vaikuttaa asiaan. Tiedostamme toki, että se on erittäin pitkä ja vaikea prosessi, sanoo Heli Siitari.

Metsästäjäliitonkin mukaan Suomen susikanta on pidettävä elinvoimaisena.

Kaatolupia vahinkoperustein

Suomessa oli maaliskuussa Luonnonvarakeskus Luken uusimman kanta-arvion mukaan yhteensä 20 susilaumaa, kaikkiaan 165–190 sutta. Kun myös rajareviireillä elävät sudet lasketaan mukaan, susien kokonaismääräksi saadaan 180–205. Vuotta aiemmin laumoja oli 14 ja susia 150–180.

Susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu suurpeto, jonka saa kaataa vain poikkeusluvalla.

Poikkeuslupia myönnetään tällä hetkellä vain sen perusteella, että susi on aiheuttanut vahinkoa. Aikaisemmin on myönnetty myös kannanhoidollisia kaatolupia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .