Kalojen kuuntelijat tutkivat taimenia

Heikki Alaja ja Antti Leppänen selvittävät, miten biotuotetehdas vaikuttaa taimenen vaelluksiin Kuhnamolla.

Jos olet nähnyt Kuhnamolla veneilemässä mieskaksikon, joista toisella on korvillaan kuulokkeet ja kädessään mustalla mötikällä varustettu mopinvarsi, olet huomannut Nab Lab Oy:n ympäristöasiantuntijat Heikki Alajan ja Antti Leppäsen.

Alaja ja Leppänen tekevät järvellä taimenten telemetriatutkimusta, joka on yksi uuden Metsä Groupin biotuotetehtaan ympäristöluvan vaatimista selvityksistä. Tavoitteena on selvittää taimenten vaeltamista vesistössä ja tehtaan vaikutusta siihen.

Ennen kuin kaksikko on päässyt mopinvarsi ja mötikkä -vaiheeseen, joka muuten on oikeasti suuntahydrofoni, he ovat merkinneet kaikkiaan 30 pyydystämäänsä taimenta sekä 20 istuttamaansa 2-vuotiasta taimenta.

– Yritimme viikon verran pyytää taimenia rysällä, mutta saimme saaliiksi lahnoja, haukia ja ahvenia sekä muutamia säyneitä ja sorvia. Vapakalastuksella pyydystimme kolmessa päivässä tarvittavan määrän kalaa perhoilla, vaapuilla ja jigeillä. Vain yhdellä taimenista oli jäljellä rasvaevä, joten luonnonkanta näyttäisi äärimmäisen heikolta, Heikki Alaja harmittelee.

Merkityt kalat vapautettiin Äänejärven eteläosaan, Äänekosken kalatien alapuolelle ja Paatelan kanavan läheisyyteen.

Kalatutkimuksessa telemetria tarkoittaa sitä, että kaloihin on kiinnitetty ultraäänilähetin, jonka lähettämän signaalin perusteella kaloja voidaan seurata. Osa kuunteluasemista on kiinteillä paikoilla, mutta se ei pelkästään riitä.

Tutkijat kuulevat maanantain ensimmäiset kalansa biotuotetehdastyömaan liepeillä, jossa on myös Keiteleen ja Kuhnamon välille rakennettu kalatie. Muutama kala on nimetty, mutta nyt löydetty kala ei ole ”Laihaharjus” eikä ”Jigimonsterikaan”.

– 71 kilohertsissä on kala numero 63, 2-vuotias istukas, ja vaikuttaa siltä, että se on hauen mahassa, Antti Leppänen arvioi.

Alaja on samaa mieltä. Kala on sijoittunut taimenelle epätodennäköiseen kohtaan ja niin pieni, että se on kelpo ruokaa petokalalle.

Antti Leppänen paikallistaa myös kalan numero 112, joka on kaksikon pyytämä 1,8-kiloinen. Se liikkuu vapaana, mikä ilahduttaa tutkijakaksikkoa. Toisin kuin usein luullaan, kaikki taimenet eivät vaella pitkiä matkoja vesistöjen välillä.

Biotuotetehtaan jäähdytysvesien arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa tehtaan lähialueella Kuhnamon veden pintalämpötilaan enintään kahden asteen verran ja Vatianjärven perukoilla 0,5–1 astetta.

Seuraavan kerran telemetriatutkimus tehdään vuonna 2018, kun uusi tehdas käy jo täysillä. Nyt kerätään vertailuaineistoa.

Samoja kaloja ei kuitenkaan voida tutkia, sillä lähettimet toimivat enimmillään 14 kuukautta. Osassa lähettimiä on myös lämpötila-anturi.

– Jos joku pyydystää kalan, jossa on kiinni lähetin, toivomme, että se päästetään vapaaksi ja meille ilmoitetaan, mistä se on saatu saaliiksi. Kalat pitää palauttaa järveen senkin takia, että ne ovat vielä pääasiassa alamittaisia, Alaja muistuttaa.

Taimenten vaeltamisen lisäksi Kapeen-Luijankoskella ja Kuusaankoskella tutkitaan syksyllä taimenen poikastiheyksiä sähkökoekalastamalla.

Kalaston pitkän aikavälin kehitystä selvitetään myös verkkokoekalastuksella, ja lisäksi kaloista otetaan raskasmetallinäytteitä. Kokeet uusitaan kolmen vuoden välein.

Veden lämpötilaa seurataan viisi vuotta ympärivuotisesti jatkuvatoimisilla mittareilla eri puolilla Kuhnamoa sekä Luijankoskessa ja Kuusaankoskessa.

Kuhnamo: Hyvää kohti

Keiteleen ekologinen tila on tällä hetkellä hyvä, Kuhnamon välttävä – tavoite on päästä hyvään v. 2027.

Kuhnamoon vaikuttaa tehtaiden lisäksi mm. Saarijärven reitin vesistökuormitus, kuten maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto.

Vuonna 2014 Keiteleen ja Kuhnamon välisellä kalatiellä liikkui laskurin mukaan kesä–syyskuussa 1 537 lahnaa, 223 taimenta sekä 270 pikkukalaa.

Vuonna 2015 taimenen määrä oli selvästi pienempi, ainoastaan 86 yksilöä, joista nousevia 59 yksilöä.

Kuhnamosta Keiteleeseen nousi viime vuonna 1 559 kalaa ja laski 314 kalaa.

Äänekosken läheisyydessä järvialueilla on saatu koeverkkopyynnillä saaliiksi yhteensä 14 kalalajia. Lähialueen koskissa sähkökoekalastuksien kalalajimäärä on 12.

Biotuotetehtaan ei oleteta vaikuttavan merkittävästi taimenen lisääntymiseen Kapeenkoskella.

Lämpökuormitus voi vaikuttaa Äänekoskeen ja kalatiehen vaeltavien taimenten määrään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .