Kanerva: Brysselin iskut osoittavat tiedustelulain muutoksen tarpeellisuuden

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan verkkotiedustelun mahdollistavia lakimuutoksia on edistettävä viipyilemättä.

Brysselin terrori-iskut osoittavat entistä vahvemmin, että Suomessa valmisteilla olevalle tiedustelulainsäädännön muutokselle on tarvetta. Näin arvioivat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sekä apulaistiedustelupäällikkö, eversti Martti J. Kari Puolustusvoimien pääesikunnasta.

– Viivyttelemättä vain eteenpäin. Kyllä tämän päivän Brysselin isku huutaa muutoksen välttämättömyyden perään, Kanerva sanoo.

Tiedustelulainsäädännön uudistuksen valmistelussa mukana oleva Kari toteaa, että Suomen lainsäädäntö on jo 15 vuotta myöhässä. Mahdollisten lakimuutosten jälkeenkin verkkotiedusteluun vaadittavan tekniikan käyttöönotto sekä tuomioistuinten lupamenettelyn ja parlamentaarisen valvonnan luominen kestäisivät vielä vuosia.

– Vaikka laki astuisi voimaan kesällä 2017, se ei tarkoita, että lakia pystyttäisiin operatiivisesti hyödyntämään silloin, Kari sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on valmisteilla siviili- ja sotilastiedustelua koskevat lakimuutoshankkeet sekä mahdollista perustuslain muuttamista koskeva hanke.

Puolustusvoimien osalta muutokset mahdollistaisivat käytännössä tiedon keräämisen vieraiden valtioiden asevoimilta joko rajan ylittävästä kaapelista tai tunkeutumalla niiden tietojärjestelmiin. Suojelupoliisin olisi puolestaan mahdollista seurata terroristien tietoliikennettä sekä toimia verkossa peitehenkilönä ja sitä kautta hankkia tietoa uhkista.

Ilkka Kanerva painottaa, että terrorisminvastaisen toiminnan täytyy olla tasapainossa länsimaisten perusoikeuksien, kuten yksityisyyden suojan, kanssa.

– Mihinkään poliisivaltioon ei tietenkään missään tapauksessa voida mennä, Kanerva sanoo.

Brysselin ja Pariisin iskut eivät korostu liikaa tiedustelulain uudistamisessa