Tältä vesitorni näytti ennen romahtamista

Vesijohtaja Markku Hantunen Jyväskylän Energialta kertoo, että Kangasvuoren vesitornin romahtamisesta aiheutui useiden miljoonien eurojen vahingot.

– Totta kai siitä tulee kuluja, kun vesisäiliö joudutaan rakentamaan uudelleen, hän totesi.

Kangasvuoren vesitornin rakenteisiin liittyvien riskien tutkinta oli kesken. Jyväskylän Energia ehti tutkia Kangasvuoren tornin osittain kesäkuussa ennen kuin se romahti. Hantusen mukaan kesäkuun tarkastuksessa vesitornin betonirakenteissa havaittiin joitakin pieniä halkeamia.

– Mitään erikoista tai akuuttia ei kuitenkaan tuolloin huomattu, Hantunen sanoi.

Vesitornin korvaamista oli harkittu uudella, mutta se ei Hantusen mukaan liittynyt kesäkuussa tehtyyn kuntotutkimukseen. 

–  Olimme miettineet, että vesisäiliö olisi voinut olla vähän alempana. Verkostopaine nousi ajoittain liian korkealle.

– Järjestelmän kehittämistä pohditaan aina säännöllisin väliajoin. Vesitornin korvaamista mietittiin samalla vakavuudella kuin jos esimerkiksi Paviljonkia haluttaisiin kehittää. Halusimme katsoa tulevaisuuteen, Hantunen vakuutti.

Tarkoitus on, että kaupungin kaikki 10 vesitornia tutkitaan perusteellisesti.

– Kangasvuoren torni tutkittiin silmämääräisesti ja pestiin. Parhaillaan oli suunnitteilla, miten rakenteiden kuntoa selvitetään tarkemmin. Sitä ei sitten tarvinnutkaan tehdä, vesihuoltopäällikkö Jukka Tyrväinen sanoi lauantaina.

Yksi vanhimmista

Vuonna 1976 rakennettu Kangasvuoren vesitorni on kaupungin vanhimpia.

– Vanhin taitaa olla Harjun vesitorni, joka on rakennettu 1940-luvulla, vesijohtaja Markku Hantunen sanoi.

Jukka Tyrväisen mukaan Jyväskylän kymmenestä vesisäiliöstä puolet on betonijalalla tuettuja vesitorneja, jossa vesisäiliö on nostettu jalan päälle. Puolet niistä on maan tasalla olevia vesisäiliöitä.

Tavallinen tapa on valaa yhtenäinen betonisäiliö, joka nostetaan ylös. Tyrväisen mukaan Kangasvuoren torni on todennäköisesti rakennettu samalla tavalla kuin Kuokkalan vesitorni 1990-luvulla.

– Ensin on valettu varsi paikalla. Sitten on tehty säiliö maan pinnalla ja tunkattu se varren päälle ja ankkuroitu sinne. Kävin itsekin aikanaan Kuokkalan vesitornin rakennustyömaalla, Tyrväinen kertoi.

Tyrväisen mukaan jokainen vesitorni on tavallaan ainutlaatuinen.

– Tornin jalan varren, tuennan ja säiliön rakentamisessa on käytetty erilaisia ratkaisuja. Voisin kuvitella, että Kangasvuoren tornin suunnittelussa on huomioitu arkkitehtoonisia arvoja, sillä torni on näkyvällä paikalla, Tyrväinen arvioi.

Kangasvuoren vesitorni romahti lauantaiaamuna kello 6:n jälkeen. Romahduksessa ei loukkaantunut kukaan eikä lähistöllä olevia kiinteistöjä vahingoittunut. Markku Hantunen ja Jukka Tyrväinen sanovat, ettei vastaavaa ole tapahtunut koskaan aiemmin Suomessa.

– Itse en ole ainakaan kuullut, että tällaista olisi koskaan aiemmin missään Suomessa käynyt, Hantunen sanoi.

Onnettomuuden raivaustyöt aloitetaan pyhien jälkeen maanantaina.

Katso Keskisuomalaisen valokuvaajan Matti Salmen ottamat kuvat tuhopaikalta alla olevasta kuvasarjasta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .