Kankaan piippuun asennettu antennirypäs herättää harmitusta Jyväskylässä – Keski-Suomen museon amanuenssi: "Eihän se mikään kaunis lisä ole"

Kankaan vanhan paperitehtaan piipusta törröttää tätä nykyä antennirypäs.

Taivasta kohti 1930-luvulta asti kurkottanut piippu ollaan määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakenteeksi siitä asti, kun sen yllä vuonna 2010 leijunut purku-uhka pyörrettiin suojeluesityksellä.

Osaltaan vaakakupissa painoi tuolloin myös piipun merkitys maisemallisena elementtinä. Antennit sen kyljille asennettiin viime kevään aikana.

Keski-Suomen museon amanuenssi Saija Silén kertoo käyneensä tarkastamassa piipun uuden ulkoasun kuukausi sitten, kun museo vastaanotti antennien ilmestymisestä huolestuneen yhteydenoton.

– Onhan se niiden määrä aika merkittävä siinä. Jos puhutaan pelkästä estetiikan näkökulmasta, niin eihän se toki mikään kaunis lisä ole.

Silénin mukaan antennien ripustaminen on mahdollista siksi, että tulkinnan mukaan kyse ei ole asemakaavalla suojellun rakenteen vaarantamisesta, heikentämisestä tai rakenteen pysyvästä muutoksesta.

– Lisäysten pitää olla poistettavissa, ja kun ne poistetaan, rakenteen pitää näyttää samalta kuin aiemmin. Se on suojelluissa rakenteissa perusperiaate.

– Antenneja ollaan yleisesti voitu suojelurakennuksiin laittaa, koska se kiinnitys on niin kevyt. Tosin yleensä asennettavia antenneja on huomattavasti vähemmän.

Määrät eivät olleet selvillä

Silénin mukaan asemakaavamääräykset, jotka ovat Kankaan piipun tapauksessa antennit mahdollistaneet, voivat joskus asetuksissaan olla epäselviä tai tulkinnanvaraisia.

– Näihinkin tapauksiin olisi voinut asemakaavan suojelumääräyksessä silloin aikaisemmin varautua tarkemmalla kiellolla, Silén kertoo.

– Kun itse kuulin näistä asennuksista, määrät eivät olleet mitenkään selvillä. Meillä on ollut tiedossa että antenneja tulee, mutta jos se ei varsinaisesti vahingoita sitä rakennetta, siihen puuttumiselle ei ole asemakaavan ja rakenteen suojeluarvon lähtökohdista erityisiä keinoja.

Silén korostaa, että keskeisempää asiassa onkin antenniryppään vaikutus Kankaan alueen maisemalliseen kokonaisuuteen.

– Selkeä visuaalinen heikkoushan se siinä mielessä on. Kankaan laatutyöryhmä voisi olla sellainen taho, joka voisi tällaisia asioita pohtia. Kyllähän näkemys tässä vaikuttaa tuleviin uusiinkin rakenteisiin.

Jyväskylän Kankaan verkostopäällikkö Tanja Oksa kertoo, ettei ainakaan hänen korviinsa ole kantautunut palautetta keväällä asennetuista antenneista. Enempää niitä ei hänen mukaansa ole piippuun tulossa.

– Kaikilla matkapuhelinoperaattoreilla on omat antenninsa siinä. Ne on katsottu silloin aikoinaan museon kanssa läpi suunnitteluvaiheessa.

– Jossainhan niiden matkapuhelintukiasemat ja antennit pitää olla, ja aikaisemmin siellä oli antenneille erillinen masto. Nythän piipulla on sitten oma tehtävänsä sen historiallisen merkityksen lisäksi.

Myös Lutakossa sijaitseva entisen vaneritehtaan piippu on suojeltu rakennuskohde. Siellä toimii Piippusauna, jota ylläpitää nykyisin ravintola Le Qulkuri. Kankaan piippua rajumpaan muutokseen on Saija Silénin mukaan syynä erot kohteiden asemakaavoissa. Kahdesta piipusta Lutakon hujoppi on rakenteeltaan jykevämpi, mikä on myös mahdollistanut omalaatuisemman lähestymisen rakennuksen hyödyntämiseen.

– Kankaan piipun kohdalla se irrallisuus aiheuttaa myös haasteita uudiskäytölle. Se olisi vaatinut uudisrakennetta siihen ympärilleen.

– Pääasia molemmissa on rakennussuojelun lähtökohdasta kuitenkin se, että ne ovat säilyneet eikä niitä olla purettu, Silén lisää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .