Kannattaako eurovaaleissa äänestää? Tässä seitsemän hyvää syytä: rauha, nuoret, vaikutusvalta...

Kannattaako Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää? Tässä painavia syitä lähteä tänään äänestämään.

Vaaleissa on kyse isoista asioista

Suomessa EU:ta käsitellään usein hyvin pienten asioiden kautta. Esiin nousevat käyrät kurkut, kahvinkeittimen virrankatkaisu tai roaming-maksut. Oikeasti vaaleissa on kysymys isoista asioista: ilmastonmuutoksesta, demokratian puolustamisesta, oikeusvaltioperiaatteesta, puolustuksesta, turvallisuudesta sekä muuttoliikkeen hallinnasta.

– Halutaanko, että EU toimii yhtenäisenä näissä isoissa kysymyksissä? Isot asiat ovat keskeisin syy äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistosta.

Ilmastopolitiikassa EU on iso tekijä

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeimmät eurooppalaiset ratkaisut tehdään EU-tasolla. Kaikkiaan 20 prosenttia EU:n budjetista käytetään ilmastotoimiin, ja tuleva parlamentti voi vaikuttaa ilmastorahoituksen nostamiseen.

– Parlamentti ei tietenkään yksin päätä asioista, mutta se voi toimia tärkeänä kirittäjänä komission suuntaan ja nostaa komission kunnianhimon tasoa, sanoo Miettinen.

Parlamentti on ajanut kunniahimoista politiikkaa myös muilla ympäristösuojelun aloilla, kuten muovien käytön rajoittamisessa ja kiertotalouden edistämisessä.

Ilmastonmuutos on tärkeä teema etenkin nuorille, joiden tulevaisuuteen muutos tulee vaikuttamaan. Viime vaaleissa 2014 vain kymmenen prosenttia suomalaisista 18–24 vuotiaista äänesti Euroopan parlamentin vaaleissa. Yli 55-vuotiaista äänesti 43 prosenttia.

EU:ssa päätetään nuorten mahdollisuuksista

EU:ssa päätetään nuorten mahdollisuudesta koulutusvaihtoon Euroopassa, esimerkiksi opiskelijavaihdon mahdollistavan Erasmus-ohjelman rahoituksesta.

Nuorten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on muita väestönosia korkeampi. EU:lla on mahdollisuuksia puuttua rahoitusohjelmien kautta eurooppalaisten nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen.

Noin viidennes kansallisesta lainsäädännöstä on EU:sta lähtöisin

EU vaikuttaa kotimaiseen lainsäädäntöön. Matti Wibergin ja Tapio Raunion tutkimuksen mukaan 17,8 % vuosien 1995–2015 aikana tehdystä suomalaisesta lainsäädännöstä sisälsi sidoksen EU:hun. EU:n asetukset tulevat sellaisenaan voimaan samaan aikaan kaikissa jäsenmaissa. Direktiiveissä määritellään tavoitteet, ja jäsenvaltiot voivat itse päättää, miten tavoitteisiin päästään.

Mepit osallistuvat kaiken lainsäädännön tekoon

Euroopan parlamentin vaaleissa valittavat europarlamentaarikot osallistuvat komission ja jäsenvaltioiden hallituksia edustavan Euroopan unionin neuvoston kanssa tasaveroisesti EU-lainsäädännöstä päättämiseen. Esimerkiksi direktiivien sisältöön mepit ovat vaikuttamassa ennen kuin niitä käsitellään kansallisesti. 13 meppiä, jotka tänään äänestetään Suomesta Euroopan parlamenttiin, vaikuttavat siis Euroopan parlamentin kautta vajaaseen viidennekseen Suomen lainsäädännöstä.

Yksittäisen mepin valta voi olla suurempi kuin ministerin

Jos meppi saa Euroopan parlamentissa hoidettavakseen lainsäädäntöesityksen eli mepistä tulee raportööri, hän vastaa parlamentin kannasta lainsäädäntöesitykseen. Parlamentin edustajana hän neuvottelee asiasta jäsenmaita edustavan EU:n puheenjohtajamaan ministerin kanssa. Jos asia on tärkeä, tällöin mepillä on enemmän valtaa kuin jäsenmaiden ministereillä.

Rauhanprojekti on yhä ajankohtainen

Euroopan yhteisö, sittemmin EU, syntyi toisen maailmasodan raunioille, etteivät Euroopan maat enää koskaan sotisi toisiaan vastaan. Vaaleissa voi äänestää myös rauhan jatkumisen puolesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .