Kannonkoski on Suomen kolmonen kuntalaisten tuottavuusvertailussa

Kannonkosken kunta sijoittui Suomen kunnista kolmanneksi parhaaksi selvityksessä, jossa tarkasteltiin kuntalaisten tuottavuutta siinä mielessä, kuinka paljon heistä kertyy eri ikävaiheissa tuloja ja menoja kunnalle.

Kokonaistarkastelussa Kannonkosken edellä olivat vain vertailun voittaja Alajärvi ja kakkonen Pyhäntä. Keski-Suomen kunnista kärkikymmenikköön ylsi myös kuudenneksi sijoittunut Viitasaari.

Heikoimmat 295 kunnan listalla olivat Pukkila, Pyhäjärvi ja Kurikka. Kyyjärvi oli neljänneksi viimeinen. Muita Keski-Suomen kuntia ei ollut häntäpään kymmenikössä.

Jyväskylä oli sijalla 111. Suurista kaupungeista korkeimmalle nousi Espoo, joka oli 54:s.

Selvityksessä tarkasteltiin kunnan tuloja ja menoja 0–84-vuotiaiden asukkaiden ikäluokissa. Vain noin joka viides kunta pääsi kokonaisuutena taloudellisesti plussalle.

Selvitys perustui kuntien vuoden 2016 talouslukuihin. Sen tekivät Kunnallisalan kehittämissäätiölle Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela.

Tulopuolella huomioitiin valtionosuudet ja kaikki verotulot. Valtionosuuksia kunnille tulee etenkin nuorimmista ja vanhimmista ikäluokissa.

Kunnan menot kohdennettiin eri ikäryhmiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta tai jaettiin tasan kaikille kuntalaisille esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Selvityksen perusteella kunnissa voidaan tarkastella, mille ikäryhmille tuotetut palvelut ovat niiden tuloihin nähden kalliita.

Selvityksen kohteena oli myös, missä ikävaiheessa asukkaista kunnalle kertyvät tulot ylittävät menot. Kunnan talouden kannalta olisi hyvä, että tämä tapahtuisi mahdollisimman aikaisin.

Keskimäärin kuntien kumulatiiviset tulot kääntyivät plussalle vasta 58-vuotiaiden ikäluokassa ja uudelleen miinukselle 79-vuotiaissa. Vain 11 kunnassa päästiin plussalle jo alle 40-vuotiaissa. Näiden joukossa Perho oli ainoa Keskisuomalaisen levikkialueen kunta.

34 kunnassa kunta maksoi asukkaidensa palveluista kaikissa ikäluokissa enemmän kuin sai heistä tuloja. Perhossa ja Lumijoella kunnalle plusmerkkisiä vuosia oli asukkaiden elämänkaarella eniten.

Selvityksessä kiinnitettiin huomiota Perhon tapaisiin kuntiin, joissa asuu runsaasti suurperheitä. Jos lapsia hoidetaan ennen kouluikää paljon kotona, kunta voi saada heistä enemmän valtionosuusrahoja kuin mitä käyttää heidän palveluihinsa.

Väestön korkea ikä, alhainen koulutustaso ja sairastavuus voivat selvityksen mukaan heikentää kuntien mahdollisuuksia kattaa kulunsa asukkaidensa tuloilla. Vastaavasti pärjäämistä vertailussa saattoivat edistää muun muassa suuri asukastiheys ja asukasluvun kasvu sekä suuri vieraskielisten osuus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .