Kansalaisaloite vaatisi eduskunnalta enemmän resursseja

Suomessa on voitu tehdä kansalaisaloitteita pian kolme vuotta. Ensimmäinen kansalaisten tekemä lakialoite meni eduskunnassa läpi marraskuussa, kun eduskunta hyväksyi tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähdänneen lakialoitteen.

Yksi hyväksytty aloite ei tyydytä kansalaisaktiivien ylläpitämän Avoin ministeriö -kansalaisaloitepalvelun projektivetäjää Joonas Pekkasta.

Hänen mukaansa yksi keino kansalaisaloitteiden läpimenomahdollisuuksien parantamiseen olisi eduskunnan voimavarojen lisääminen. Kun eduskunta on nyt keskittynyt hyväksymään tai hylkäämään ministeriöiden virkamiesvalmistelussa syntyneet lakiehdotukset, voisi se paremmilla resursseilla olla itse aktiivisesti parantamassa ja kehittämässä ehdotettuja pykäliä.

Käytännössä ehdotus tarkoittaisi eduskunnalle omia lainsäädännön kehittämiseen keskittyneitä juristeja. Näitä voimavaroja voitaisiin tarvittaessa antaa myös kansalaisaloitteen tekijöiden käyttöön, Pekkanen hahmottelee. Näin lakialoitteista saataisiin teknisesti laadukkaampia, eikä niiden käsittely kaatuisi muotoseikkoihin.

– Nyt muotoseikkoja voidaan käyttää liian helposti tekosyinä aloitteiden kaatamiselle ilman, että tarvitsee perustella näkemystään poliittisesti. Kansalaisilla ei ole mahdollisuutta siis arvioida, ovatko poliitikot heidän näkemyksestään samaan vai eri mieltä, kun muoto- ja sisältöasiat sekoittuvat. Sekä tekijänoikeusaloitetta että tasa-arvoisen avioliittolain aloitetta on kritisoitu valiokunnissa nimenomaan lakiteknisten puutteiden perusteella, Pekkanen sanoo.

Hän muistuttaa myös siitä, että kansalaisaloite kehitettiin juuri lainsäädännön valmistelun virkamiesvetoisuuden vähentämiseksi.

Myös Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen parantaisi kansalaisaloitteiden käsittelyä eduskunnassa. Hänen mukaansa yksi mahdollinen keino olisi kansalaisaloitteiden vieminen aina ministeriöihin asti valmisteltaviksi, jotta perusteet aloitteen puolesta ja vastaan tulisivat selvemmiksi ja kansalaiskeskusteluun. Se olisi Keinäsen mukaan aloitteen tekijöille palkitsevampaa: vaivaa ei olisi nähty turhaan.

Kansalaisaloitteen taustalla on vakavat perusteet, Keinänen muistuttaa. Tarkoitus on ollut parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia demokraattiseen päätöksentekoon. Kansalaisaloitteen kaltaista hyväksi osoittautunutta välinettä ei saa hukata tilanteessa, jossa esimerkiksi EU-vaalien äänestysprosentti on vaivoin yli neljäkymmentä, hän sanoo.

Aiheesta lisää sunnuntain Keskisuomalaisessa.