Kansalaisaloite vanhusasiainvaltuutetun virasta jäänee tavoitteestaan – "Kyllä se pettymys on"

Vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi tehty kansalaisaloite ei todennäköisesti ehdi kerätä tarvittavia kannatusilmoituksia määräajassa.

Huhtikuun alussa tehdyn aloitteen kannatusaika päättyy maanantaina 1. lokakuuta. Sunnuntaihin mennessä kansalaisaloite.fi-sivustolle oli kirjautunut noin 31 000 kannatusilmoitusta, joista puolet oli tehty verkkopalvelussa ja puolet kerätty muualla.

Lisäksi vielä laskemattomia, paperisia kannatusilmoituksia on aloitteen tehneen Tiina Tuomelan mukaan noin 5 000 kappaletta.

Kansalaisaloite etenee eduskuntaan, jos se kerää kuudessa kuukaudessa vähintään 50 000 kannatusilmoitusta. Aloite vanhusasiainvaltuutetun virasta vaatisi siten vajaassa kahdessa vuorokaudessa vielä noin 14 000 uutta allekirjoitusta.

– Tämä päivä ja huominen on vielä aikaa, mutta olisi se suunnaton ihme, jos kannatusilmoitusten määrä nousisi vielä 50 000:een. Kyllä se tietysti pettymys on, Tuomela totesi sunnuntaina.

– Jotenkin ihmettelen, että aina puhutaan julkisuudessa vanhusten huonosta tilanteesta, ja sitten ihmiset eivät kuitenkaan aktivoidu.

Tuomela arvioi, että osasyy kannatusilmoitustavoitteesta jäämiselle on se, etteivät ikäihmiset välttämättä halua tehdä ilmoitusta netissä.

– Meillä tulee painopiste olemaan paperisissa kannatusilmoituksissa. Niiden kerääminen on työlästä ja vie aikaa, Tuomela toteaa.

Tuomela on KD Naisten puheenjohtaja sekä kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Vantaalla.

Vanhusten yhteinen äänitorvi

Vanhusasiainvaltuutettua tarvittaisiin Tiina Tuomelan mielestä lapsiasiavaltuutetun tapaiseksi puolestapuhujaksi ikäihmisille.

– Hän pystyisi ehkä eniten vaikuttamaan yleiseen asenneilmapiiriin väestössä ja siihen, miten esimerkiksi resursseja jaetaan myös vanhusväestölle, Tuomela arvioi.

– Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilaa kuuntelevat sekä poliitikot että virkamiehet. Toivoisin, että vanhusasiainvaltuutettu olisi samanlainen äänitorvi, hän jatkaa.

Tuomelan mielestä on tärkeää, että vanhusasiainvaltuutettu olisi riippumaton, eikä valinta virkaan olisi poliittinen.

Seuraavaksi vetoomus poliitikoille

Vaikka kansalaisaloite tuskin etenee eduskuntaan, sen tekeminen ei Tuomelan mielestä ole ollut turhaa. Hän kertoo monen aloitteen allekirjoittajan yllättyneen siitä, ettei vanhusasiainvaltuutetun virkaa vielä ole.

Tuomela toivoo, että kansanedustajat lähtisivät seuraavaksi edistämään asiaa.

– Yritän selvittää, voitaisiinko näiden kannatusten pohjalta tehdä jokin vetoomus sosiaali- ja terveysministerille ja mahdollisesti myös peruspalveluministerille, Tuomela kertoo.

Hän muistuttaa, että syyskuun 4. päivä Helsingissä järjestetyssä mielenilmauksessa kaikki puolueet ja eduskuntaryhmät RKP:tä ja Paavo Väyrystä lukuun ottamatta olivat läsnä ja tukivat vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista.

– Tämä voi olla vaikka hallitusneuvotteluiden yksi aihe keväällä. Nyt ei kannata ehkä tämän eduskunnan puolella enää tehdä lakialoitteita, koska ne raukeavat, kun eduskunta vaihtuu. Uudessa eduskunnassa ensimmäisenä ehtivän kansanedustajan tulisi tehdä tästä lakialoite, Tuomela toivoo.

Tuomela kertoo, että kannatusilmoitusten keräyksessä on ollut mukana vanhus- ja seniorijärjestöjä sekä poliittisia ryhmiä eri puolueista.

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola on vaatinut vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista.

Syyskuun mielenilmauksen yhteydessä Paavola kritisoi sitä, ettei vanhustenhoidon heikentymiseen ole puututtu, vaikka liitto on pitänyt asiaa esillä pitkään. Paavolan mukaan kiire on pahin ongelma vanhustenhoidossa.

– Monet poliitikot lupaavat aina kymmenen kaunista ja yhdeksän hyvää ennen vaaleja. Lupaukset jäävät sitten jotenkin vain toteuttamatta. Tuntuu, että vanhuus ei ole päättäjien mielestä niin tärkeää, että yhteiskunnan pitäisi siihen sijoittaa, Paavola totesi tuolloin Superin tiedotteessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .