Kansalaisaloitteiden määrä junnaa paikoillaan – valtuutetut ahkeroivat kansalaisia enemmän aloitteita

Kuntalaisaloitteiden määrä Suomessa on pysynyt samalla tasolla lähes koko tämän vuosikymmenen. Kunnissa tehtiin keskimäärin seitsemän aloitetta vuodessa vuosina 2015–17.

Tieto käy ilmi Kuntaliiton tuoreen kuntakyselyn ennakkotiedoista. Kyselyyn on tähän mennessä vastannut noin 60 prosenttia kunnista, ja mukana ovat kaikki suurimmat kaupungit.

Myös edellisessä Kuntaliiton kyselyssä vuonna 2014 kuntalaisaloitteiden määrä kuntaa kohden oli keskimäärin seitsemän. Vuosina 2011–12 määrä oli suurimmillaan, keskimäärin yhdeksän aloitetta vuodessa.

– Trendi kuntalaisaloitteissa on hyvin tasainen. Kuntakohtaisiin eroihin vaikuttavat kirjauserot. Osa kunnista kirjaa osan aloitteista palautteeksi, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntalaisaloitteiden määrä vaihtelee runsaasti erikokoisissa kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa tehdään keskimäärin kaksi kuntalaisaloitetta vuodessa, ja suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 42 aloitetta vuodessa.

– Pienissä kunnissa kuntalaiset käyvät suoraan viranhaltijoiden luona ehdottamassa toimia, joista isoissa kunnissa tehdään aloite, huomauttaa Pekola-Sjöblom.

Tuoreen kuntakyselyn mukaan vajaa viidennes kuntalaisten tekemistä aloitteista eteni valtuustoon. Tällöin edellytyksenä on, että aloitteen on allekirjoittanut vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista.

Aloitteista keskimäärin 41 prosenttia on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin.

Sähköinen palvelukaan ei nostanut määrää

Edes kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun avaaminen viisi vuotta sitten ei ole lisännyt aloitteiden määrää, vaikkakin oikeusministeriön ylläpitämässä sähköisessä palvelussa tehtyjen aloitteiden määrä nousee koko ajan. Tänä vuonna aloitteita on tähän mennessä tehty noin 740, mikä on lähes sama määrä kuin koko viime vuonna yhteensä. Suomen 311 kunnasta mukana sähköisessä aloitepalvelussa on 229 kuntaa.

– Osalla kunnista saattaa olla omia kuntalaisaloitekanavia tai eivät muusta syystä ole aktivoituneet. Ahvenanmaan kunnilla on oma kuntalaki, eivätkä ne siksi ole tässä osallisina, sanoo erityisasiantuntija Anneli Salomaa oikeusministeriöstä.

Kuntalaisaloitteita voi jättää oikeusministeriön tai kunnan oman sähköisen aloitepalvelun lisäksi sähköisenä tai paperisena kunnan kirjaamoon.

Suurin osa aloitteista koskee teknisiä palveluja

Myös kuntalaisaloitteiden koskemat asiat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Aloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja, kuten esimerkiksi kunnan liikennejärjestelyjä. Toiseksi eniten aloitteita kohdistuu kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja kolmanneksi eniten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

– Viime aikoina useassa kunnassa on tehty aloitteita esimerkiksi juoksuportaiden ja frisbeegolfradan rakentamisesta, kertoo Pekola-Sjöblom.

Valtuustoaloitteita tehdään tuplasti enemmän

Valtuustoaloitteita sen sijaan tehdään tuplasti ennemmän kuin kuntalaisaloitteita. Viime vuonna kunnan- ja kaupunginvaltuutetut tekivät keskimäärin 14 valtuustoaloitetta kuntaa kohden. Määrä on suurin vuodesta 2005 lähtien.

Alimmillaan valtuustoaloitteiden määrä vuosina 2005–17 on ollut keskimäärin yhdeksän aloitetta vuodessa.

– Yleensä vaalivuonna valtuustoaloitteita tehdään normaalia enemmän, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kunnittain valtuustoaloitteiden määrä vaihteli viime vuonna nollasta 105:een. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa tehtiin keskimäärin viisi aloitetta, ja suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 59 aloitetta.

Valtuustoaloitteista 46 prosenttia johti vuosina 2013–17 konkreettisiin toimenpiteisiin eli ehdotuksen toteuttamiseen tai sen edistämiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .