Kansalaisten havainnot vesistöistä esille verkkoon – ranta-asukas Kai Oinonen mittailee Kyyjärven näkösyvyyttä

Kyyjärven ranta-asukas Kai Oinonen, 56, soutaa kotirannastaan pari sataa metriä ja pudottaa narun päässä olevan pienen valkoisen muovilevyn veteen. Jo hetkeä myöhemmin se häviää näkyvistä. Oinonen mittaa narun avulla kohdan, jossa levy juuri ja juuri erottuu pinnasta katsottuna.

– 70 senttiä. Se on isoimpia lukemia, mitä olen täällä viime syksystä lähtien mitannut. Yleensä näkösyvyys on ollut 60 sentin tienoilla. Nyt kuivana kesänä valumavesiä ei juuri ole järveen tullut, joten vesi on pysynyt kirkkaampana, Oinonen kertoo.

Oinonen on katsellut Kyyjärveä koko ikänsä. Hän on huomannut, että jäiden lähdön aikaan vesi on kirkkaimmillaan, mutta sitten sulamisvedet samentavat järveä. Oinosen lapsuuden ja nuoruuden muistikuvissa järvi oli kirkkaampi kuin nykyisin.

– Mutta 1990-luku oli pahinta aikaa. Siitä järvi on jo hieman kirkastunut. Enää ihollekaan ei jää uidessa sellaisia hiutaleita kuin ennen. Se oli inhottavaa, Oinonen kertoo.

 

Oinonen alkoi mitata Kyyjärven näkösyvyyttä sekä veden happamuutta ja sähkönjohtavuutta, jotta järven tilasta saataisiin jatkossa myös mitattua tietoa omien kokemusten ja muistikuvien lisäksi. Hän aikoo jatkaa mittauksia ainakin useamman vuoden.

– Innostuin, kun vesistölähettiläs tarjosi kyyjärveläisten käyttöön mittalaitteita. Tutkiminen kiinnostaa minua, ja tietysti myös kotijärven hyvinvointi. Luonto kyllä korjaa ihmisten tekemiä virheitäkin, jos sille annetaan mahdollisuus, Oinonen sanoo.

Kyyjärvi kuuluu Saarijärven reittiin, jonka alueella hankekoordinaattori Anita Pätynen Suomen luonnonsuojeluliitosta toimii vesistölähettiläänä. Tavoitteena on muun muassa aktivoida asukkaita lähivesistöjen tarkkailuun ja hoitoon.

 

Pätysen mukaan ihminen on toiminnallaan lisännyt Kyyjärveen tulevaa humus- ja kiintoainekuormitusta, joka vaikuttaa veden näkösyvyyteen. Järven valuma-alueella on maa- ja metsätaloutta sekä turvetuotantoa.

– Näkösyvyydessä on samassakin vesistössä myös luontaista vaihtelua. Olisi hyvä tehdä useampia mittauksia pitkin vuotta. Pitkistä aikasarjoista nähdään paremmin vedenlaadun todellinen muutos, Pätynen toteaa.

Pätynen kannustaa ihmisiä myös miettimään vesistöjen kunnostuskohteita Saarijärven reitillä. Hän voi selvittää eri vaihtoehtoja ja auttaa yhteydenotoissa viranomaisiin päin.

Oinosen matala kotiranta Kyyjärven Pentinniemessä oli ennen täysin kaislikon peittämä.

– Vesi rannassa ei vaihtunut oikeastaan lainkaan. Olen itse niittänyt vesikasveja pois, ja ely-keskuskin on käynyt niittämässä niitä järven tässä osassa. Nyt ranta on paljon parempi, Oinonen kertoo.

 

Vesistöistä voi tarkkailla myös muun muassa levätilannetta lämpötilaa, jäätymistä ja jäiden lähtöä sekä jään paksuutta.

Monet suomalaiset ovat kirjanneet tällaisia tietoja iät ja ajat kalentereihinsa tai mökkikirjoihin. Nykyisin havainnot on helppo merkitä kaikkien nähtäville Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwiki-verkkopalveluun.

Järviwikissä on perustiedot karttapohjalla kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistä. Niitä on yli 58 000. Ympäristöviranomaiset eivät pysty seuraamaan kattavasti kaikkia vesistöjä. Siksi tiedot tavallisten kansalaisten havainnoista ovat tärkeitä.

Vesistölähettiläs Anita Pätynen jakaa vesistötietoa ja opastaa Järviwikin käytössä Saarijärven Tarvaalassa Biotalouskampuspäivänä 15.9.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .