Kansanedustajat eivät odota suuria kehysriiheltä – "Jakovaraa ei ole"

Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät odota suuria hallituksen huhtikuun kymmenen päivän tienoilla olevalta kehysriiheltä. He ovat varsin yksituumaisia siitä, ettei jakovaraa ole.

– Korkeasuhdanteen aikana otetaan edelleen velkaa 2-3 miljardia euroa. Se osoittaa, että potilas on vakavasti tulehtunut. Jakovaraa ei ole, jos katsoo lukuja, Eero Lehti (kok.) sanoo.

Timo Heinonen (kok.) toivoo, että menokuri kestää vaalien lähestyessäkin. Talous ei ole tasapainossa, koska velkaantuminen jatkuu. Myös keskustan ja sinisten kansanedustajat myöntävät, ettei jaettavaa juurikaan ole, vaikka työttömyysmenot ovat alentuneet.

– Ei pidä hötkyillä, vaikka suunta on parempi. Ei pidä innostua jakamaan etukäteen, Kimmo Kivelä (sin.) kertoo.

Keskustan Katri Kulmuni iloitsee taloustilanteen paranemisesta, mutta pitää valitettavana, että vieläkin otetaan lisää velkaa. Lisäleikkauksia ei ole onneksi tarvinnut tehdä vaalikauden loppukaudella.

Rakennetyöttömyys korkealla

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Politiikan toimittajien lounastilaisuudessa viime viikolla, että hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta oli kova, mutta nyt siihen ollaan pääsemässä ja työttömyys pienenee tasaisesti koko maassa. Sipilän mukaan työllisyyttä on vahvistettava edelleen ja on paneuduttava työttömyyden rakenteisiin. Myös kansanedustajat odottavat vastaavia lisätoimia vastaavia.

– Työllisyyden vahvistaminen vaatii lisää toimenpiteitä, Heinonen sanoo.

Lehti muistuttaa, että rakennetyöttömyys näyttää asettuvan korkeasuhdanteessakin seitsemän prosentin paikkeille, joten järjestelmässä on vikaa.

Koulutukseen rahaa

Sipilä kertoi odottavansa kehysriiheen professori Juho Saaren työryhmän ehdotuksia pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Tämä tapahtuu talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Hän puhui sosiaaliturvan uudistamisesta ja muuntokoulutuksesta.

Työllisyyden ohella kansanedustajat korostavat koulutuksen merkitystä. Jos pientä jakovaraa on, se pitää kohdistaa Kivelän mukaan koulutukseen.

– Tärkeää on saada jatkumo hyvälle talouskasvulle, mikä meillä on menossa. Se tarkoittaa ihmisten kouluttamista. Meillä on haaste, että pitäisi saada miljoona ihmistä seuraavan vuosikymmenen aikana koulutettua uudelleen eri tehtäviin, Tuomo Puumala (kesk.) kertoo.

Puumalan mukaan Suomen kasvu ei voi jäädä siitä kiinni, että eri puolilla Suomea ei ole riittävästi osaavaa työvoimaa. Hän muistuttaa, että jo nyt työvoimapula näkyy eri puolilla Suomea.

Sari Multala (kok.) muistuttaa uudesta lukiolaista, jota on hankala toteuttaa ilman rahaa. Hän toteuttaisi siivun kaatuneesta perhevapaauudistuksesta. Hän toivoo, että adoptioperheet pystyttäisiin saattamaan samalle tasolle muiden perheiden kanssa, mikä ei vaadi suuria kustannuksia.

Indekseillä kova hintalappu

Keskustasta korostetaan, että kasvu kuuluu kaikille. Kehysriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla pystyttään auttamaan kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Yhtenä keinona on etuuksien indeksijäädytysten peruminen. Perhe- ja peruspalveluministerinä toiminut Juha Rehula (kesk.) sanoo, että ensin pitäisi olla rahat ja myöntää, että indeksien muuttamisen hintalappu on kova.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) nostaa esiin ihmisten arkipäiväiset asiat ja eläkeläisten toimeentulon eli indeksijäädytysten perumisen.

– Hintalappuhan sillä on, mutta perusturvalla saadaan Suomessa hyvää aikaan, Mattila sanoo.

Sinisten Matti Torvinen nostaa keskeisimmäksi kysymykseksi selvityksen ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Mattilan mukaan selvitys ei ehdi kehysriiheen.

Hallituksen pöydälle on sen sijaan nousemassa yritystukien uudelleen kohdentaminen, jota parlamentaarinen työryhmä on työstänyt. Tavoitteena on, että työryhmä löytäisi yksimielisyyden edes siitä, että 100-150 miljoonaa euroa voitaisiin kohdentaa toisin eli siirtää tutkimus- ja tuotekehittelyyn.

Viisi tavoitetta

Hallitus pitää viimeisen kehysriihen ennen huhtikuun puoliväliä, jossa se linjaa loppukauden toimenpiteet.

Hallituksella on viisi keskeistä talouspoliittista tavoitetta: Velkasuhde taittuu vaalikauden aikana. Kokonaisveroaste ei nouse. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Velaksi eläminen loppuu 20121 ja kestävyysvaje saadaan kuriin.

Pääministeri Sipilän mukaan hallituksen tavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan jakovaraa ei ole, koska tämänkin vuoden budjettiin on otettu velkaa kolme miljardia euroa. Mahdolliset uudistukset on toteutettava kohdentamalla varoja uudelleen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .