Kansanvallan päivästä ei tullut kansallista juhlapyhää – vain yhdessä kunnassa perinne elää

Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta vuonna 1992. Entinen pitkäaikainen pääministeri, Suomen pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa (sd.) toimi juhlavuoden tilaisuuksia ideoineen juhlatoimikunnan puheenjohtajana. Itsenäisyyden rinnalla Sorsa halusi korostaa Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa.

Valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim oli vahvistanut Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon heinäkuun 17. päivänä vuonna 1919. Sorsa esitti, että heinäkuun 17. päivästä eli ”kansanvallan päivästä” tehtäisiin virallinen liputuspäivä.

– Kaikki mikä meillä on, on kansanvallan varassa rakennettu, Sorsa perusteli. Päivä nimitettiinkin itsenäisyyden juhlavuonna kansanvallan päiväksi.

Sorsan perusteena oli myös suomalaisten yhteisten kesäisten juhlien ja liputusten puute. Kesäkauden ulkopuolella liputuspäiviä oli sen sijaan lukuisasti.

Kansanvallan päivää juhlistettiin vuonna 1992 näyttävästi ympäri Suomea. Savonlinnassa pidetyn pääjuhlan juhlapuhujana oli oikeutetusti Sorsa itse. Juhla televisioitiin suorana lähetyksenä.

Kansanvallan päivän vietto ei kuitenkaan saanut ilmaa siipiensä alle. Valtioneuvosto ei vahvistanut päivää viralliseksi liputuspäiväksi eikä edes vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Seuraavana vuonna kansanvallan päivä oli jo useimmilta unohtunut. Vielä vuonna 1994 kansanvallan päivä oli Helsingin yliopiston almanakassa liputuspäivä, mutta ei enää sen jälkeen. Kansanvallan päivästä ei ollut muodostunut jokavuotista juhlapäivää ja liputuspäivä poistettiin.

Vain Pirkanmaalla sijaitsevassa Vammalassa tartuttiin Kalevi Sorsan vuonna 1992 tekemään ehdotukseen kansanvallan päivän viettämisestä heinäkuussa. Perinne on jatkunut siitä lähtien.

Vammalasta on tosin tullut kuntaliitoksen myötä noin 25 000 asukkaan Sastamala, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät vuonna 2009. Nimensä kaupunki otti Satakunnan historialliseen maakuntaan kuuluneen suuren Sastamalan pitäjän mukaan.

– Meidän mielestämme Sorsan ehdotus oli vilpitön ja hyvä ajatus. Kun merkkipäivä on vielä kesällä, siitä sai ”karnevaalityyppisen tapahtuman” toisin kuin keskellä talvea. Siitä se lähti, eläkkeellä oleva entinen Vammalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä muistelee.

Nikkilä toimii Kulttuuria kaikille ry:ssä, joka yhdessä Sastamalan kaupungin ja Tyrvään Sanomien kanssa vastaa vuosittaisesta kansanvallan päivän järjestämisestä.

– Kansanjuhla pidetään Vammalan torilla aina lauantaina, joka sattuu lähimmäksi 17. heinäkuuta. Väkeä on joka kesä riittänyt kiitettävästi. Tapahtuman formaatti on pysynyt perusteiltaan samanlaisena vuodesta toiseen.

Yleisöäänestyksen perusteella valitaan paikallinen vuoden avainhenkilö. Hyde Park -puhujalavalta jokainen voi lausua sanoa mielipiteensä kansanvallasta tai mistä muusta mieltä askarruttavasta asiasta tahansa. Yleisö saa nauttia myös musiikkiesityksistä.

Hyde Park -puheiden lisäksi ohjelmaan kuuluu juhlapuhe.

– Puhujina olleet poliitikot ovat kiitettävästi pysyneet päivän teemassa ja osanneet ottaa tapahtuman luonteen hyvin huomioon eikä vaalipuheita ole kuultu, Nikkilä kiittelee.

Itseoikeutetusti Sorsa on puhunut kansanvallan päivän juhlassa, Viime vuonna juhlapuheen piti eduskunnan puhemies P aula Risikko (kok.). Myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) on ehtinyt puhumaan Sastamalan Heinoon kylän kesäpaikastaan.

Tänä vuonna heinäkuun 17. päivä on yleinen liputuspäivä tasavaltaisen hallitusmuodon täyttäessä sata vuotta. Viralliset juhlallisuudet ja muut tapahtumat keskittyvät syksyyn.

Eduskunnassa pidetään syyskuussa Hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuus. Presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa vietetään avoimien ovien päiviä.

Kaksi vuotta sitten juhlittiin Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Viime vuonna vuorossa oli sisällissodan muistovuosi. Tasavaltaisen hallitusmuodon juhlat päättävät merkkivuosien sarjan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .