Karhuja tutkitaan paljon niiden talviunen takia, kertoo suomensaksalainen tutkija

Karhututkimus on nykyaikaistunut ajoista, jolloin esimerkiksi eläinten seuranta perustui näköhavaintoihin. Pari vuotta sitten siirryttiin käyttämään eläinten ulosteesta saatavia dna-näytteitä.

– Dna:n avulla voi tunnistaa yksilön ja lopulta saada idean siitä, kuinka monta karhua alueella on, Alexander Kopatz kertoo.

Kopatz, 44, itse työskentelee juuri tämän kaltaisen geneettisen tutkimuksen parissa. Hän kuitenkin muistuttaa, että karhututkimus on erittäin laajaa ja monipuolista. Kontioita voi tarkastella useista vinkkeleistä, kuten fysiologisesti, geneettisesti tai käyttäytymisen näkökulmasta.

Hieman yllättäen myös avaruustutkijat ovat kiinnostuneita yhdestä karhututkimuksen haarasta.

– Karhuja tutkitaan paljon niiden talviunen takia. Vieläkään ei tiedetä, kuinka ne sen tekevät ja mitä esimerkiksi niiden veressä ja aineenvaihdunnassa silloin tapahtuu. Itse en ole siinä mukana, mutta tiedän kollegoita, jotka saavat rahoitusta tähän avaruusvirastoilta, Kopatz kertoo.

ECCB2018-suojelubiologia­konferenssin takia Suomessa ja Jyväskylässä vieraillut Kopatz vaikutti nauttivan kesäisestä kaupungista. Keski-Suomi on suomensaksalaiselle karhututkijalle tuttu paikka, sillä hänen äitinsä on kotoisin Viitasaarelta, josta tämän perhe muutti Jämsään.

Perheellä on Jämsässä kesämökki, jossa Kopatzkin vietti aikaa kesäisin nuorempana.

– Suomeen saapuessa tulee aina kotoisa olo, Kopatz toteaa.

Mies kertoo pärjäävänsä tarvit­taessa suomen kielellä. Tietyt sanat – kuten ruisleipä – hän sanoo tarkoituksella suomeksi.

Kopatz on asunut perheensä kanssa Norjan pohjoisosissa Finnmarkissa vuodesta 2010. Pian edessä on muutto eteläisempään Trondheimiin.

– Olisimme voineet elää Suomessakin, mutta Norjassa talous ja työmahdollisuuteni ovat paremmat.

Kopatz syntyi ja opiskeli Saksassa, mutta päätti vuonna 2003 lähteä ulkomaille tylsistyttyään kotimaassaan. Mies päätyi Portugalin kautta Suomeen, jossa Kopatz työskenteli muun muassa susiseurannan parissa, kunnes hän päätti jatkaa akateemista uraansa.

Kopatz muutti Ouluun tekemään väitöskirjaa, mutta perheen tie vei Norjaan työn ollessa vielä kesken.

– En usko, että palaamme enää Saksaan. Asun mieluummin pohjoisessa, koska ainakin minun näkökulmastani elämänlaatu on täällä parempi, Kopatz pohtii.

Pohjois-Norjassa Kopatz eli tavallista työssäkäyvän isän arkea, mutta Trondheimissa karhututkijaa odottaa työnhaku.

– Iän, kokemuksen ja perheen myötä olen tajunnut, että työ ei ole elämän tärkein prioriteetti. Yritän olla hieman rennompi sen ­asian suhteen, Kopatz pohtii, vaikka myöntääkin samaan hengenvetoon tasaisten tulojen tärkeyden.

Kopatz kertoo pitävänsä tutkijan työstä, vaikka vakituiset työpaikat ovat harvinaisia ja paine tulosten saamiseen ja julkaisemiseen on kova.

– Voit työskennellä todella kovasti ja silti jäädä lopulta tyhjin käsin. Se epäilemättä osittain selittää uusia tutkimuksia, joiden mukaan masennus on kasvussa akateemisessa maailmassa.

Työpaineita tasapainottaakseen Kopatz kääntyy luontokuvaus­harrastuksensa pariin.

Kuviaan Alexander Kopatz julkaisee verkkosivuillaan www.go70north.com.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .