Karhun näkeminen on lottovoitto, mutta ruoka voi houkutella niitä pihapiiriin

Karhuja elelee Suomen metsissä viime vuosia enemmän.

Karhu haistaa ja kuulee ihmisen jo kaukaa ja välttää ihmisen kohtaamista. Kontio on kuitenkin myös utelias kulinaristi, joka voi uskaltautua mökkien pihoille etsimään haistamiaan herkkuja.

Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja ja karhuasiantuntija Sulo Karjalainen kertoo, että vaikka karhun kohtaaminen on edelleen lottovoitto, on nykyään yhä todennäköisempää nähdä metsien kuningas silmästä silmään.

– Karhut on lisääntyneet aika paljon. Kesällä karhut oppivat helppoon elämään, kun ihmiset niitä ruokkivat kuvauspaikoilla, ja ne tottuvat myös ihmisiin. Niitä kiinnostaa erityisesti hyvä ruoka, karhujen kanssa päivittäin toimiva Karjalainen kertoo.

Luonnonvarakeskus arvioi Suomen karhukannan olevan tänä vuonna 1 980–2 100 yksilöä. Kannan arvioidaan lähes tuplaantuneen kymmenessä vuodessa, joskin kanta on välillä myös vähentynyt.

Eniten Itä- ja Keski-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen mukaan karhuja on eniten itäisessä ja keskisessä Suomessa. Karhukanta ei levittäydy nopeasti uusille alueille, koska naaraat ovat usein paikkauskollisia.

Karhut keskittyvät Sulo Karjalaisen mukaan sinne, missä niillä on ruokaa.

– Karhu syö monenlaista heinää, lehtiä ja horsma on erityisen mielekäs. Se syö myös marjojen kukkia ja marjoja, mutta sen täytyy saada myös lihaa.

Lihaa karhu saa esimerkiksi hirvieläimistä ja haaskoista. Kun ruoka on vähissä, varsinkin ihmisiin tottunut otso voi tulla pihapiiriinkin.

– Kun kesyyntyneellä karhulla on kova nälkä niin se voi äityä tuhmaksikin, että se ottaa mistä saa, ei kysy lupaa eikä kaihda keinoja, Karjalainen kertoo.

Karjalainen kertoo, että kerran Suonenjoella mesikämmen oli valinnut nukkumapaikakseen vanhemman naisen mökin rappusten nurkan. Nalle kävi vieläpä hakemassa hiukopalaa uniensa välillä pihan viinimarjapehkoista.

– Jos karhu on oppinut seudulla olemaan ja saamaan ruokaa, se ei lähde mihinkään, Karjalainen sanoo.

Karhua ei pidä häiritä

Jos karhun näkee pihapiirissä, sitä ei kannata häiritä, vaan on syytä pysyä sisällä ja soittaa viranomaisille.

– Ainakaan jos haluaa terveenä olla. Tietysti, jos haluaa nähdä petoja niin voi jättää herkullisen tuoksuisia ruoanjätteitä pihalleen. Jos karhuja on lähistöllä ja sellaisen haluaa nähdä, niin kyllä sen saa tulemaan. Se kainostelee vähän aikaa, mutta tulee lopulta, Karjalainen sanoo.

Karjalaisen mukaan karhuja ruokkimalla ja tuttavuutta tekemällä niistä saa todennäköisesti ongelman itselleen. Äänekäs ihmiselämä sen sijaan karkottaa karhuja.

Karhua ei kannata lähteä haastamaan vaikkapa huutamalla. Ihmiselle vaarallinen otus voi Karjalaisen mukaan ottaa haasteen vastaan ja tulla katsomaan, että kumpi on isäntä.

– Se ei ymmärrä vaikka sille kuinka kiroilee, päinvastoin se saattaa siitä vielä riemastua, Karjalainen tietää.

Karjalaista on karhuasioissa uskominen, sillä useita vuosikymmeniä karhujen kanssa toiminut mies pitää karhuja parhaina ystävinään. Hänet tunnetaankin ystävyydestään orvon Juuso-karhun kanssa, jonka hoitajana hän toimii.

– Karhu on paras ystäväni ja sitten vasta ihminen. Se on luotettava, se on kaikki totta mitä se näyttää ja tekee. Ihminen voi huijata mutta karhulla on aina rehti peli, Karjalainen sanoo.

Kanta on kasvanut viime vuosina

– Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli noin 800–900 karhua. Sen jälkeen karhujen määrä kasvoi erityisesti vuosina 2005–2010 noin 2 000 karhuun.

– Tämän jälkeen kanta lähti vuodesta 2011 lähtien laskuun ja alkoi parin vuoden päästä taas kasvaa.

– Tuorein arvio Suomen karhukannasta on 1 980–2 100 yksilöä. Viime vuonna karhujen määräksi arvioitiin 1 720–1 840.

– Selkeimmin karhujen lukumäärä runsastui vuodesta 2016 Oulun, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla.

– Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, mutta kantaa säädellään kannanhoidollisella metsästyksellä.

– Kanta-arviot perustuvat edellisvuosien pentuehavaintoihin eivätkä luvut ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta. Lukuihin vaikuttaa myös havaintojen keruumenetelmien parantuminen.

– Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan karhukannan arvioiminen on vaikeaa, ja siinä on ollut menneinä vuosina virhearvioita. Liitto toteaa metsä- ja maatalousministeriölle antamassaan lausunnossa, että kannan taantuessa määrä arvioidaan helposti liian pieneksi ja kasvuvaiheessa liian suureksi.

– Karhut aiheuttavat vahinkoja muun muassa porotaloudelle, mehiläisten kasvattajille ja lampureille.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Luke

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Älä haasta karhua, se voi ottaa haasteen vastaan – toimi näin, jos kohtaat

Uusimmat

Kotimaa

Koneyrittäjien hallituksessa jatkaa kaksi nimeä Keski-Suomesta

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen torjuu ajatuksen kotihoidontuen poistosta yli 3-vuotiailta sisaruksilta

Kun Maryam Mousapour muutti lastensa kanssa Iranista Jyväskylään, Pupuhuhdassa odotti liki tyhjä asunto – Nyt elämä Suomessa on hyvä

Rattijuoppo peruutti autonsa ojaan Äänekoskella – kovat promillet toivat ehdottoman vankeustuomion, vaikka kyse oli ensikertalaisesta

Jyväskylän torin muutto Asema-aukiolle on viivästynyt: Kysyimme myyjiltä ja asiakkailta sunnuntaina, miten torilla menee nyt – Näin he vastasivat

Postin työriitaa ratkoo seuraavaksi valtakunnansovittelija

Lakivaliokunnan puheenjohtaja lähestymiskielloista: hakemus maksuttomaksi, kieltoon määrätty sähköiseen valvontaan, rikkojille kovemmat rangaistukset

Vessariitaa rauhoitelleen miehen ravintolailta päättyi ambulanssiin Jämsässä – vamman aiheuttaneen maksettavaksi yli 21 000 euron korvaukset

Sisäministeri Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista – näin poliisi perustelee toimintaansa

Silja Europan matkustajille ei tiedotettu kuolemantapauksista – "Sain tiedon uutisista"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.