Karstulalainen lääkäri Ilkka Kunnamo tekee työkaluja kollegoilleen ympäri maailmaa – hoitosuositusten kehittäjä haluaa terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä

Lääkärit kaikkialla Suomessa ja monissa muissakin maissa käyttävät päivittäin Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemia hoitosuosituksia. Niitä alettiin alun perin laatia lääkäreiden työkaluiksi karstulalaisen lääkärin Ilkka Kunnamon, 63, ideasta.

Kaikki alkoi siitä, kun Kunnamo tuli vuonna 1986 terveyskeskuslääkäriksi Karstulaan.

– Silloin ei ollut hoitosuosituksia, joiden perusteella yleislääkäri olisi voinut potilaita hoitaa. Siksi aloin kirjoitella niitä itse ensin ihan oman terveyskeskuksen tarpeisiin. Tiedon kerääminen oli ollut harrastuksenani jo pitkään, Kunnamo muistelee.

Kunnamon toinen harrastus oli tietotekniikka. Hän onnistui vakuuttamaan lääkäriseuran siitä, että lääkärit tarvitsevat sähköiset tietokannat tutkimustietoon perustuvista hoitosuosituksista.

Niin Kunnamo pääsi Duodecimin palkkalistoille, mutta jatkoi myös lääkärin työtään Karstulan terveysasemalla.

Kunnamon päätoimittaman Lääkärin käsikirjan ensimmäinen sähköinen versio valmistui vuonna 1989. Lääkärin tietokantojen ensimmäinen versio julkaistiin cd-rom-tietolevyllä 1991.

– Pakkasin sen tiedot kotona Karstulassa tietokoneellani, mutta lähin paikka, jossa cd-romeja pystyttiin silloin printtaamaan, oli Philipsin tehdas Hannoverissa Saksassa. Ongelmana oli, miten sisältö siirrettäisiin, koska verkkoa ei vielä ollut, Kunnamo kertoo.

Kunnamo keksi luovan ratkaisun. Hän ruuvasi tietokoneestaan irti koko kiintolevyn ja lähetti sen tehtaalle Saksaan. Siellä vastaanottaja irrotti oman tietokoneensa kiintolevyn ja korvasi sen hetkeksi Kunnamon lähettämällä kiintolevyllä, josta tiedot saatiin ladattua valmistettavalle cd:lle.

Nykyisin tietoja on helpompi siirtää verkossa.

Hoitosuositusten sähköisten versioiden sivutuotteena syntyi painettu Lääkärin käsikirja vuonna 1992. Siitä on tehty Suomessa jo 12 päivitettyä painosta, ja se on käännetty kymmenelle kielelle.

 

Kunnamo on lääketieteen tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja yleislääketieteen erikoislääkäri, joka työskentelee nyt Kustannus Oy Duodecimin kehitysjohtajana ja kansainvälisten julkaisujen päätoimittajana. Hän on kysytty luennoitsija ja kouluttaja.

Kunnamo käy noin kerran kuussa ulkomailla esittelemässä hoitosuosituksiin liittyviä uusimpia sovelluksia muun muassa tieteellisissä kongresseissa.

– Suomi on hoitosuositusten käytössä ihan maailman kärjessä, Kunnamo sanoo.

Kansainvälisesti kiinnostaa nyt erityisesti Kunnamon ideoima Päätöksentuki-tietokonesovellus, joka yhdistää yksittäisen potilaan tiedot hoitosuosituksiin. Kun lääkäri avaa tietokoneella potilaskertomuksen, ruudulle voi tulla esimerkiksi ehdotus potilaan lääkeannoksen pienentämisestä tai muistutus verikokeesta.

Pian Päätöksentuki osaa myös arvioida, kuinka paljon potilas mistäkin hoidosta hyötyisi. Sovellus on käytössä Suomessa jo laajasti ja muutamissa muissakin maissa.

Kunnamo ottaa yhä vastaan potilaita Saarikan terveysasemalla Karstulassa 25 prosentin työajalla.

– Pidän potilastyöstä, ja samalla voin itse testata ja käyttää tekemiäni työkaluja, Kunnamo sanoo.

Nyt koekäytössä on sovellus, joka yhdistää hoitosuositukset potilaskertomuksiin väestötasolla.

– Voin seurata Karstulassa kaikkien vastuullani olevien potilaiden terveydentilaa. Näen, ovatko he käyneet verikokeissa ja ovatko heidän verenpaineensa hoitotasolla, Kunnamo sanoo.

Sovellukseen liittyvä terveyshyötylaskuri antaa mahdollisuuden kutsua väestöryhmästä hoitoihin juuri ne potilaat, jotka niistä eniten hyötyvät.

– Tavoitteena on, että terveydenhuoltoon käytettävillä rahoilla saataisiin mahdollisimman paljon hyötyjä ja yhdenvertaisesti kaikille. Yhdenvertainen terveydenhuolto ei tarkoita, että kaikki saavat saman hoidon vaan että jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja saavuttaa sen terveyden, joka on saavutettavissa, Kunnamo sanoo.

Miten terveydenhuollon rahat sitten olisi järkevintä käyttää? Kunnamo panisi terveyskeskukset kuntoon sekä kehittäisi niissä työskentelevien yleislääkäreiden työtä ja osaamista. Jo pitkään sairaaloiden lääkärimäärä on kasvanut terveyskeskusten kustannuksella.

– Sairaaloissa tehdään nyt paljon sellaista, mitä terveyskeskuslääkäri voisi tehdä, jos ehtisi. Kaikki se, mikä on mahdollista tehdä terveyskeskuksessa laadukkaasti, kannattaa tehdä siellä, Kunnamo korostaa.

Kunnamo kannattaa omalääkärijärjestelmää, pitkäaikaisia potilas-lääkärisuhteita sekä lääkärin ja hoitajan työparityöskentelyä.

– Terveyskeskuksissa on tapahtunut se katastrofi, että on hirveän vähän pitkäaikaisia potilassuhteita, koska lääkärit vaihtuvat.

Sopiva väestövastuu kokopäiväisesti työskentelevälle yleislääkärille olisi Kunnamon mielestä 1 200 henkilöä. Kunnamon mukaan Suomessa luku on 1 800:n kieppeillä, mutta lääkäripulasta kärsivillä alueilla se on paljon isompi.

– Esimerkiksi Norjassa on vähän alle 1 200 potilasta per yleislääkäri. Siellä lääkärit ovat tyytyväisiä ja heitä saadaan syrjäseuduillekin, Kunnamo vertaa.

 

Kunnamo näkee Suomen järjestelmän ongelmana sen, että erikoissairaanhoito käyttää suurimman osan rahoista ja laskut lähetetään kunnille. Siksi kunnat joutuvat pihistämään perusterveydenhuollosta.

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto pitää Kunnamon mielestä ehdottomasti laittaa sote-uudistuksessa alueittain yhteisiin organisaatioihin, joissa myös rahat ovat yhteisiä. Vastuu väestön peruspalveluista olisi koko organisaatiolla eikä vain perusterveydenhuollolla.

Kunnamo uskoo, että sen jälkeen lääkärimäärä ja muut voimavarat jakautuisivat paremmin sairaalan ja terveyskeskuksen välillä. Hänen mielestään sekä terveyskeskuksiin että sairaaloihin pitää perustaa lisää erikoistumisvirkoja yleislääketieteeseen erikoistuville.

– Monissa Euroopan maissa ei voi saada vakituista yleislääkärin paikkaa ilman erikoistumista yleislääketieteeseen. Suomessa vain 27 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä, Kunnamo sanoo.

Kunnamon mielestä terveyskeskuksessa tarvitaan tiimi, jossa on edustajia monista ammattiryhmistä, sekä varustus, joka mahdollistaa monipuolisen työn. Pitää olla myös laboratorio, josta lääkäri saa heti näytteiden tulokset hoitopäätöksiään varten.

– Saarikassa nämä asiat ovat kunnossa, ja niin tulisi olla muuallakin, Kunnamo sanoo.

Yksityiset terveydenhuoltoyritykset ovat Kunnamon mielestä hyviä ja tehokkaita toimijoita esimerkiksi kaihileikkauksissa ja magneettikuvauksissa.

– Yksityisten palveluja voidaan käyttää palveluseteleillä, joista julkinen toimija päättää, Kunnamo toteaa.

Suomen järjestelmän kummajaisena Kunnamo pitää työterveyshuoltoa, jossa hoidetaan myös sairauksia.

– Ei sellaista ole missään muualla. On käsittämätöntä, että ne, jotka ovat terveimpiä, saavat nyt parhaat ja ilmaiset terveydenhuoltopalvelut, Kunnamo sanoo.

Kunnamon mukaan työterveyshuollon tarve hoitaa sairauksia lakkaisi, jos terveyskeskukset pannaan kuntoon. Silloin työterveyshuolto voisi vielä paremmin keskittyä työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .