Kasvatusneuvoja 1950-luvulta: Lapsesi ei ole lahjakas eikä onnellinen, kynsien pureskelu tekee vinon luonteen

"Erittäin lahjakkaat lapset eivät ole niin yleisiä kuin vanhemmat luulevat."

Maija Suovan toimittama Joka naisen niksikirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1951. Teokseen on koottu niksejä muun muassa ruokatalouteen, siivoamiseen, vaatetukseen sekä kasvatukseen. Kirjasta otettiin lukuisia painoksia, sillä se oli aikanaan myyntimenestys.

Monet teoksen vinkeistä kuitenkin naurattavat luettuina yli 60 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen.

Lapsien kasvattamista neuvotaan otsikolla "Pienet ovat kerran suuria", miten lapset tulisi kasvattaa. Mukana on vanhempien kohtaamia ongelmia ja ratkaisuehdotuksia.

"Varastelu ei ole hyvä oire"

Joka naisen niksikirjan mukaan "varastelu ei yleensä ole hyvä oire tulevaisuutta ajatellen", vaikka se usein liittyykin siihen, ettei omistussuhteiden taju ole vielä kehittynyt Vanhempien ei kannata olla huolissaan, sillä "melkoinen osa näpistelytapauksista on kuitenkin varsin viatonta laatua". Kirjan mukaan on kasvattajien vika, jos lapsi kokee varastelun olevan väärin vain jäädessään kiinni. Varastelun voi saada loppumaan, jos lapsi tajuaa "miltä toisesta tuntuu".

Valehtelemistakaan ei suvaita. "Lasten valheet ovat usein vanhempien valheita", kirjassa todetaan. "Sanonta on ehkä liioitteleva, puoleksi tosi kuitenkin". Valehtelusta pääsee neuvojen mukaan eroon, jos kotiin ei luoda tilanteita, jotka "pakottavat" lapsen valehtelemaan.

Kynsiään pureskeleva lapsi saa Joka naisen niksikirjalta tylyn tuomion: "Jatkuvasti kynsiään pureksivat lapset usein ovat hermostollisten häiriöiden vaivaamia tai luonteeltaan vinoon kehittymässä." Kynsiään syövä ei osaa sopeutua ympäristöönsä, koska häneltä puuttuu "käytännöllistä elämäntaitoa". Kynsien pureskelijat ovat "pettyneitä, epäonnistuneita, itseensäkääntyneitä". Kynsien pureskelijoilla voi olla sopeutumisvaikeuksia vielä aikuisenakin.

Isäänkin voi luottaa

1950-luvun äitejä muistutetaan, että turvallisuuden tunne on lapsen perustarve. Vanhempia ohjataan antamaan rakkautta ja hellyyttä lapselleen, jotta tämä tuntee olonsa turvalliseksi. Samalla lapsi oppii, että "isäänkin, vaikka hän on suunnattoman väkevä, voi ehdottomasti luottaa". Turvalliseksi olonsa tunteva lapsi kestää "paljonkin pettymyksiä, jopa järkytyksiä, saamatta niistä vaurioita".

Jos kuvittelit, että lapsuus on onnellista aikaa, ei asia ole suinkaan niin.

"Aikuisten melko yleinen käsitys, jonka mukaan lapsuus olisi erityisen onnellista, ei varmastikaan ole oikea", teoksessa huomautetaan.

Lapsen elämää varjostavat surut ja murheet sekä vähemmyys aikuisiin verrattuna, lisäksi "suuret koirat ja muut järkytyksen aiheet tuottavat monesti pelkotiloja". Kirjan mukaan pelosta ei ole koskaan hyötyä. "Kohtuullinen varovaisuus saattaa olla paikallaan, mutta varsinainen pelko on yleensä aina lamauttava, estävä, vahingollinen."

Lapsia tuleekin siis suojella pelkotiloilta, joita voi aiheuttaa vaikkapa joulupukki: "Varokoon joulupukkikin lähentelemästä nuorimpia niin rajusti, että he saattavat järkyttyä."

Varo hemmottelua

Joka naisen niksikirja ottaa luulot pois äideiltä ja isiltä, jotka kuvittelevat kullannuppunsa olevan erityinen. "Erittäin lahjakkaat lapset eivät ole niin yleisiä kuin vanhemmat luulevat", kirjassa huomautetaan. Jos kotona kasvaa lahjakas lapsi, on tälle kirjan ohjeiden mukaan annettava vaativampia tehtäviä kuin muille lapsille, sillä "kasvatuksellisesti saattaa olla epäedullista, jos he yhä uudestaan näkyvästi joutuvat huomaamaan, miten he osaavat paremmin kuin kaikki muut".

Vanhemman täytyy varmistaa, että lapsi kokee onnistumisen tunteita. Jos lapsi ei saa tyydytystä teoistaan, hän "alkaa vähitellen menettää terveen yritteliäisyytensä tai se kehittyy kieroon". Vieläkin pahempaa on luvassa lapselle, jota ei ole koskaan kehuttu: "Tuloksena saattaa silloin olla kiihkeitä esillepääsypyrkimyksiä, toisten vahingoittamisyrityksiä jne."

Yhden lapsen vanhempien kannattaa Joka naisen niksikirjan perusteella olla todella tarkkana. "Ainoa lapsi ei suinkaan välttämättä kehity toisenlaiseksi kuin muut. Usein kuitenkin niin tapahtuu", teoksessa varoitetaan. Kirjan mukaan ongelmana on, että ainoat lapset ovat kodin keskipisteenä, "heidät hemmotellaan pilalle". Ikätovereiden seuran puuttuminen on "onnetonta".

Useamman lapsen sisarusparvessakin voi olla pulmansa. Esikoisen rooli poikkeaa paljon muiden lasten roolista perheessä. "Ei ole suinkaan pahaksi tottua huolehtimaan nuoremmista veljistä ja sisarista", kirjassa kerrotaan. Vanhempia muistutetaan siitä, että esikoiselle tekee hyvää olla välillä myös oman ikäistensä tai itseään vanhempien seurassa.

Kuopus on vaarassa tulla hemmotelluksi pilalle, sillä hän "saa osakseen äidin huolenpitoa enemmän kuin muut lapset". Kuopuksen kohtelu voi aiheuttaa kateutta: "Moni esikoinen on kateudesta yrittänyt purra vauvaa, joka on syrjäyttänyt hänet kokonaan."

Kiusantekijät "saattavat aiheuttaa paljon huolta ja harmia". Varsinkin pojille kiusoittelu on kirjan mukaan tyypillistä. Vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, joutuuko pienokainen kiusatuksi: "Vanhempien ei myöskään ole syytä antaa kiusottelulle aihetta pukemalla lapsensa erikoisesti tai muuten tekemällä hänet toverien silmätikuksi."

Kasvatus on naisten työtä

Vitsaa ja pimeää koppia ei suositella kasvatuskeinoiksi: "Niihin turvautuminen on jo merkki ainakin puolittaisesta epäonnistumisesta." Ruumiillisella rankaisemisella on kirjan mukaan turhan huono maine, mutta "se, mikä niiden avulla ehkä saavutetaan, olisi ollut useimmiten saavutettavissa muutenkin". Lisäksi huomautetaan, että usein juuri niitä kuritetaan ruumiillisesti, jotka siitä vähiten oppivat.

Kasvatusneuvot liitettiin teoksen seitsemänteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1952. Saatesanoissa teoksen toimittanut Maija Suova kertoo kasvatusneuvojen olevan tärkeitä, koska kasvatuksen arvo ja merkitys on korostunut. Joka naisen niksikirja on kirja naisille. Kasvattamista siinä neuvotaan, koska "tämä tehtävät lankeaa etupäässä naisen osalle". Saatesanoissa myös kerrotaan, että kasvatusvinkit ovat "uusimman tutkimuksen tuloksia".

Miltä 1950-luvun kasvatusvinkit kuulostavat?

Lähde: Maija Suova (toim.): Joka naisen niksikirja 1952