Kasvihuonekaasupäästöt kovilla pakkasilla lähes ennätyslukemissa

Kun pakkaset kiristyivät Suomessa kaksi viikkoa sitten, sähkönkulutus nousi ennätyslukemiin. Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin mukaan 7. tammikuuta sähkökulutus Suomessa nousi ensimmäisen kerran yli 15 000 megawattiin.

Aiempi tuntitason ennätys oli 14 900 megawattia vuodelta 2011.

Ennätyskulutuksen aikaan sähköä tuotettiin kotimaassa 10 800 megawatin teholla. Loput 4 300 megawattia tuotiin Suomen naapurimaista.

Kun sähkönkulutus nousee, myös kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät.

Vuoden ensimmäisellä viikolla kasvihuonekaasupäästöt pomppasivat joulun jälkeiseen viikkoon verrattuna Etelä-Suomessa peräti 71 prosenttiyksikköä ja Länsi-Suomessa 61 prosenttiyksikköä suuremmiksi. Itä-Suomessa päästöt nousivat 47, Pohjanmaalla ja Kainuussa 38 sekä Lapissa 28 prosenttiyksikköä edellisviikkoa korkeammalle. Koko maassa päästöt pomppasivat 59 prosenttiyksikköä ylöspäin. Luvut perustuvat CO2-raporttiin.

Vielä ei kuitenkaan hätyytelty ennätystä.

– Vuoden ensimmäisen viikon lukema ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Useampana vuonna on ollut joitakin huippupäästöviikkoja. Ennätysviikko on helmikuulta 2011, jolloin koko Suomen viikkopäästö ilman teollisuutta oli 261 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Toissa viikolla se oli 195 kiloa, kertoo johtava asiantuntija, TkT Suvi Monni Benviroc Oy:stä.

Hiilidioksidiekvivalentti on suure, jolla kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Viime viikolla päästöt olivat aavistuksen laskussa, koska kirein pakkassää lauhtu Etelä-Suomessa, ja sähkönkulutuskin laski.

Tilasto konkretisoi päästöjä

Suomen viikoittaiset kasvihuonekaasupäästöt julkaistaan verkossa CO2-raportissa. Laskentamalli vastaa tapaa, jolla Suomi raportoi päästönsä YK:n ilmastosopimukselle. Raportoinnissa on mukana yli 80 kuntaa eri puolelta Suomea.

Viikkotilaston tarkoitus on konkretisoida, miten arkipäivän valinnat vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Tilastosta puuttuvat teollisuuden päästöt. Niitä tilastoi Energiateollisuus.

– Teollisuuden päästöt pysyvät varsin tasaisina myös pakkaskausina, sillä kulutus ei reagoi säähän vaan tuotannon muutoksiin, Monni kertoo.

CO2-raportti havainnollistaa, millainen vaikutus maataloudella, jätehuollolla, lämmityksellä, kuluttajien sähkönkulutuksella ja tieliikenteellä on kasvihuonekaasupäästöihin.

– Päästömittaus paljastaa, että poikkeuksellisen kylmään aikaan sähkönkulutushuiput katetaan fossiilisilla polttoaineita eli kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla, Suvi Monni kertoo.

Ydinvoima ykkösenä

Eurooppalaisen sähkön tuottamista, jakamista ja kulutusta raportoivan Entsoe.eu-verkkosivuston mukaan Suomessa esimerkiksi 7. tammikuutta eli sähkönkulutuksen ennätyspäivänä energiaa tuotettiin suuruusjärjestyksessä ydinvoimalla, vesivoimalla, hiilellä, maakaasulla ja turpeella.

Yksittäiset huippuviikot eivät heilauta Suomen kasvihuonekaasupäästöjä nousuun.

– Tärkeämpää on vuositasolla saada vähennettyä energiankulutusta, Monni muistuttaa.

Monnin mukaan kotitaloudet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

– Jos kaikki toimivat samaan suuntaan eli omissa toimissaan säästävät energiaa, vaikutus on suuri.

Monnin mukaan älykkäiden sähköverkkojen avulla sähkön hintaa voitaisiin nostaa kulutushuippujen aikana. Tällöin hinta pakottaisi vähentämään kulutusta.

Kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää myös esimerkiksi polttamalla puuta tulisijoissa, koska puunpoltto katsotaan hiilidioksidineutraaliksi. Kasvava metsä sitoo puunpoltosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.