Katso kuvat ja tallenne: Yleisöryntäys sai pohtimaan vappucruisingin suosiota – "Ei ne pojat Toyotalle huutele"

Lutakonaukio täyttyi vappuna näyttävistä menopeleistä, kun auto- ja moottoripyöräharrastajien perinteinen Jyväskylän vappucruising keräsi ennätyksellisen määrän osallistujia.

– Tuhannen auton kokonaismäärä ylittyi, lisäksi moottoripyöriä oli parisataa, tapahtuman järjestävän American Car Club Jyväskylä ry:n puheenjohtaja Jyrki Taipale kommentoi.

Tapahtuma täytti myös keskustan kadut, kun ihmiset kerääntyivät seuraamaan autoja ja moottoripyöriä. Esimerkiksi reitin alussa Schaumanin Puistotiellä ja Heikinkadulla oli satamäärin ihmisiä.

– Meitä oli näköjään odotettu, Taipale naurahti.

 

Myös autoharrastajat olivat odottaneet vappuajeluaan. Jyväskyläläisen Timo Piispasen mukaan kruisailu on se tapahtuma, jossa voi tuntea kesän alkavan. Piispanen kurvaili keskiviikkona Jyväskylän katuja vuoden 1994 Chevrolet Camarolla, jonka osti aikoinaan "projektiautoksi", mutta ei ole tehnyt sille mitään.

– Hyvin se on kulkenut näinkin, Piispanen iloitsi.

Hän oli ajanut edellisenä päivänä tuntemattoman pikkupojan ohi, joka oli huutanut, että "onpa makean näköinen auto". Se sai Piispasen pohtimaan amerikanrautojen suosiota.

– Miten niin pienikin sen voi erottaa? Ei ne pojat noin Toyotalle huutele.

Yli tuhannen auton letkan kulkeminen kesti lähes kaksi tuntia, sillä kruisailijat kulkivat muun liikenteen seassa, eikä valoristeyksiä ollut pysäytetty heitä varten. Muuten järjestelyt sujuivat Taipaleen mukaan ilman ongelmia ja toista kertaa käytössä ollut Lutakonaukio osoittautui mainioksi tukikohdaksi.

– Sinne olisi mahtunut vielä jonkun verran lisääkin autoja. Lutakonaukio mahdollistaa tapahtuman kasvamisen.

Tuusniemeltä vuoden 1967 Volvo Amazonilla tapahtumaan ajaneella Jukka Kyllösellä oli tosin yksi toive.

– Meinasin jäädä tuossa auton pohjasta kiinni kynnykseen. Vaikka onhan tämä Amazon vähän liikaa madallettu.

 

Mikä sitten on kruisailutapahtuman suosion salaisuus? Sitä on hyvä kysyä esimerkiksi laukaalaiselta Jari Rämöltä, joka saapui Lutakonaukiolle vuoden 1927 T-Fordilla. Rämö kertoi ajavansa autovanhuksella peräti 2 000 kilometriä vuodessa, koska "se on vain niin kivaa".

– Silloin unohtuu kaikki muu. Lisäksi tykkään vanhasta tekniikasta: se on todella kiinnostavaa, Rämö pohdiskeli.

Tekniset kommervenkit on syytäkin hallita, jos autolla meinaa liikkua. Rämö on nimennyt T-Fordinsa "Tyyneksi", koska se käyttäytyy välillä kuin äkäinen nainen, eikä suostu kulkemaan.

– Parhaimmillaan olen onnistunut tien päällä korjauksessa kuivamustekynällä, Rämö naurahti.

Tyynen mitattu huippunopeus on 83 kilometriä tunnissa, mutta matkanopeudeksi kannattaa omistajan mukaan laskea 50–60 km/t.

– Kello kannattaa jättää kotiin, kun tällä lähtee liikkeelle, Rämö sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .