Katso video: Keihäsvalmentaja Kimmo Kinnunen ihmettelee "noin 69:n" lajin opettamista koululiikunnassa perusasioiden sijaan – Pylkönmäellä vietettiin lasten olympialaisia jo 45:ttä kertaa

Pentti "Särkkä" Särkioja, 80, on järjestänyt lasten yleisurheilukilpailuja Saarijärven Pylkönmäellä vuodesta 1974 lähtien. Mies on ollut paikalla kisoissa joka vuosi ja niin myös tällä kertaa. Järjestyksessään 45. Pentin olympialaisia vietettiin lauantaina aurinkoisessa säässä.

Pylkönmäen vaatimattomalla urheilukentällä on ehtinyt kilpailla vuosien saatossa useita lahjakkaita urheilijoita. Kukaan ei kuitenkaan ole toistaiseksi yltänyt yhtä pitkälle kuin keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen. Nykyään kiinalaisia keihäänheittäjiä valmentava Kinnunen oli seuraamassa lauantain kilpailuja yhdessä suojattiensa kanssa. Urallaan hän edusti Äänekosken Urheilijoita ja kiersi lapsena lukuisissa Keski-Suomen pienissä ja vähän suuremmissa urheilukilpailuissa.

– Pienenä osallistuin Pentin olympialaisiin vuosittain. Kilpailin läpi pituushypyt ja kaikki, Kinnunen kertoo.

Erityisen merkittävät olivat vuoden 1980 kilpailut, jolloin Kinnunen tempaisi Pylkönmäellä 12-vuotiaiden keihäänheiton uuden maailmanennätyksen. Keppi kaarsi 61,54 metriä.

– Se oli sellaista lapsuuden hauskuutta ja iloa. Sillä kerralla ei ollut edes isä (Jorma Kinnunen) mukana. Olin naapurin miehen kanssa liikkeellä, Kinnunen muistelee.

Samana syksynä hän vielä paransi tulostaan muutamalla kymmenellä sentillä Viitasaarella.

Kinnusen mukaan Pentin olympialaisilla ja muilla vastaavilla kilpailuilla on ollut iso vaikutus hänen uraansa. Hänen mielestään on tärkeää, että lapsille järjestetään pienillä paikkakunnilla urheilukilpailuita.

– Perinne jatkuu. Nämä kisat voivat olla lapsille elämääkin ohjaava voima.

Pentin olympialaiset on alusta saakka tunnettu siitä, että kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla. Kinnusen mukaan tapa sopii kisoihin oikein hyvin.

– Itkua ja parkua siitä tulisi, jos pienimmät jäisivät viimeisiksi ja ilman mitalia. Lapsista on hienoa saada palkinnot ja viettää täällä aikaa vanhempiensa kanssa. Urheilua ilon kautta.

Hän kuitenkin lisää, että vähän vanhempien lasten olisi hyvä oppia myös häviämään.

– Se olisi hyvä oppia teini-iässä. Tosin häviäminen on vielä itsellenikin vaikeaa, vaikka on viisikymppiä taulussa.

 

Palkintojen jakamisen lisäksi Kinnunen tarkkaili ja kuvasi nuorten keihäänheittäjien suorituksia. Yksi osallistujista oli 14-vuotias Otto Hautanen, jonka Kinnunen nimesi etukäteen yhdeksi päivän kovimmista keihäsmiehistä. Pylkönmäen Yrittävää edustava Hautanen on samaa mieltä Kinnusen kanssa kisojen merkityksellisyydestä.

– Täällä oppii kilpailemaan ja suorittamaan ihmisten edessä. Itse ainakin onnistun paremmin, kun on yleisöä, hän tuumaa.

Hautanen muistelee viskaisseensa tällä kaudella neljänneksi tai viidenneksi pisimmän heiton ikäisistään suomalaisista harrastajista. Heitto kulki vähintäänkin kelvollisesti myös lauantaina. Toinen sija irtosi tuloksella 51,15 metriä.

Keihäänheiton lisäksi Hautanen harrastaa lentopalloa. Joukkuelajien kasvanut suosio onkin Kinnusen mukaan merkittävin muutos hänen lapsuusvuosiinsa verrattuna.

– Salibandy ja jalkapallo ovat vieneet paljon poikia yleisurheilun parista. Tyttöjä on mukana vielä paljon.

Pentin olympialaisissa muutos ei kuitenkaan Kinnusen mukaan näy. Ne olivat yhtä erityiset kuin ennenkin.

 

Pylkönmäellä lensi myös saapas

Pentin olympialaisten lajivalikoimaan ei kuulu pelkkä perinteinen yleisurheilu. Pylkönmäellä on nimittäin viskottu saapasta jo noin 30 vuoden ajan.

– Täällä on heittänyt myös lajin maailmanmestari Antti Ruusuvirta, Särkioja kertoo.

Särkiojan mukaan saappaanheitto päätyi aikoinaan osaksi olympialaisia, koska laji oli osoittautunut suosituksi muuallakin. Pentin olympialaisissa heittoväline ei ole ihan mikä tahansa jalkine, vaan Särkiojan oma henkilökohtainen saapas.

Kaikkien makuun tavallisesta poikkeava kumikenkä ei kuitenkaan ole. Useita saappaanheittokilpailuja kiertänyt Satu Honkonen pettyi suoritukseensa.

– Nyt ei kyllä lähtenyt. Käytössä ei ollut oikea kilpasaapas, vaan tuollainen isompi miesten malli. Siinä on niin lötkö varsi.

Parhaimmillaan Honkanen on heittänyt saapasta 21 metriä, mutta nyt tulos jäi vajaaseen 15 metriin.

Lajin ensikertalainen Marjo Lamminsivu sen sijaan poistui suorituspaikalta positiivisemmissa tunnelmissa.

– Olen ihan tyytyväinen. Vähän treenasin kotona ennen kilpailuja.

Pylkönmäeltä kotoisin oleva Lamminsivu kertoo, että hän on käynyt Pentin olympialaisissa monena kesänä. Tänä vuonna hän päätti kuitenkin viimein luopua pelkästä katsojan roolista.

– Ajattelin, että nyt pitää mummonkin osallistua.

Lamminsivu kiitteli vuolaasti kilpailun tunnelmaa ja antoi tunnustusta Särkiojalle sekä ahkeralle vapaaehtoisten joukolle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .