Kaupungit innostuivat ilmastotalkoista: "On syntynyt sellaista myönteistä kilvoittelua kaupunkien välille"

Kaupungit ovat innostuneet ilmastotalkoista. Yhä suurempi osa kunnista kirii ilmastotavoitteitaan niin, että ne pyrkivät hiilineutraaleiksi aiempaa kerrottua nopeammin.

Monilla Suomen suurimmista kunnista onkin Sitran mukaan tällä haavaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla. Esimerkiksi Joensuu pyrkii hiilineutraaliuteen ensimmäisenä jo vuonna 2025 ja suurista kaupungeista Turku on asettanut tavoitteen vuoteen 2029.

 

Uutissuomalainen kysyi asukasluvultaan 20 suurimman kaupungin ilmastotavoitteita: suurin osa pyrki hiilineutraaliuteen vuosien 2030–2040 välillä.

– Kuntien tehtävänä on nyt toimia suunnannäyttäjinä ilmastopoliikassa, joten etunenässä olemme. Sillä on suuri vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville Jyväskylästä sanoo.

Jyväskylä on sitoutunut yhdessä muiden ns. Fisu-kuntien (Finnish Sustainable Communities) kanssa tavoittelemaan hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Melville uskoo, että tavoitetta tarkistetaan useilla vuosilla piakkoin valmistuvassa resurssiviisausohjelmassa.

– Aikaisempi tavoite on asetettu vuonna 2015, ja mikä silloin tuntui jopa epärealistiselta, tuntuu nyt mahdolliselta. Muutosvauhti on ollut melkoinen, joten pystymme saavuttamaan tavoitteet jo aiemmin – ja meidän täytyykin se tehdä, Melville sanoo.

Samaa sanotaan myös Fisu-kuntiin kuuluvassa Kuopiossa.

– Resurssiviisauden edelläkävijäkunnat (FISU-kunnat) ovat valinneet yhteiseksi tavoitevuodekseen 2050, mutta osa on jo tiukentanut tavoitteitaan. Kuopiossa tavoitetta tullaan päivittämään tämän vuoden aikana, Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman päivitystyön yhteydessä, ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen kertoo.

Yli neljännes asuu kunnassa, joka tähtää hiilineuraaliksi 2030 mennessä

Sitran selvityksessä oli mukana 50 suurinta kuntaa, joiden päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä.

Selvityksen mukaan yli neljännes suomalaisista asuu siis kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Virallisesti sovittua määritelmää ei ole.

Uutissuomalaisen kyselyssä kaupunkeja pyydettiin määrittelemään tavoitetaso hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Vain muutama kaupunki jätti vastaamatta kyselyyn, jolloin niiden tavoitteet varmistettiin kaupungin ilmasto-ohjelmasta.

Yleisin kuntien käyttämä määritelmä hiilineutraalisuustavoitteen yhteydessä on pyrkimys 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemään kunnan omilla toimilla vuoden 1990 tasoon verrattuna ja kompensointi lopuille 20 prosentille päästöjä. Osalla kaupungeista päästökompensaation määrä vaihteli 20 ja 40 prosentin väillä ja myös perusvuosissa oli pientä vaihtelua.

Lahdessa hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2040, mutta tavoitetta todennäköisesti päivitetään tänä vuonna. Suurimmat päästövähennykset liittyvät lämmitykseen ja liikenteeseen, jotka yleisestikin muodostavat kolme neljäsosaa kuntien päästöistä.

– Kymijärvi III on biovoimala, jonka ansiosta Lahti luopuu kivihiilestä vuonna 2020. Kaukolämpö ja Lahti energian sähkö muuttuvat lähes fossiilittomiksi. Liikenteessä otetaan käyttöön muun muassa liikkumisen päästökauppa CitiCap-hankkeessa, kestävän kehityksen koordinaattori Eira Rosberg-Airaksinen kertoo.

Yhteistyö auttaa ja virheistä opitaan

Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä kunnan liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus. Kunnilla ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta kaikkiin alueella syntyviin päästöihin.

Kunnilla on apunaan erilaisia yhteistyöverkostoja.

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Hinku-kuntia on nyt 44, isoista kaupungeista Pori, Joensuu ja Lappeenranta.

Fisu (Finnish Sustainable Communities) on kuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Monet näistä kunnista ovat nyt päivittämässä hiilineutraaliustavoitetta aikaisemmaksi. Fisu-verkostoon kuuluu 11 kuntaa.

Tavoitteisiin pääseminen vaatii kaupungeilta myös investointeja muun muassa päästöttömään lämmöntuotantoon ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. Pirkko Melville pitääkin tärkeänä kuntien saamaa tukea paitsi valtiolta myös toisilta kunnilta.

– Paljon tehdään yhteistyötä muiden kanssa, vaihdetaan hyviä ideoita ja opitaan myös toisten virheistä. On syntynyt sellaista myönteistä kilvoittelua kaupunkien välille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .