Kaupunkilaiset mukaan Jyväskylän talousarvion tekoon jo ensi vuonna? – 48 valtuutettua 67:stä allekirjoitti aloitteen osallistuvan budjetoinnin puolesta

Enemmistö kaupunginvaltuutetuista haluaa uudistaa kaupungin talousarvion laadintaa siten, että kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan siihen nykyistä suoremmin. Asiasta tehtiin valtuustoaloite, jonka allekirjoitti 48 valtuutettua 67:stä. Allekirjoittajia on jokaisesta puolueryhmästä.

Aloitteessa esitetään ”osallistuvan budjetoinnin” käyttöönottoa Jyväskylässä jo ensi vuonna, kun laaditaan vuoden 2020 talousarviota. Osallistuvan budjetoinnin tarkoitus on varata budjettiin resursseja, joiden käyttöä asukkaat voivat itse ehdottaa ja suunnitella.

Jyväskylässä kaupunkilaisten osallisuuden lisääminen on kaupunkistrategian mukainen tavoite, jota on jo toteutettu monenlaisilla tavoilla. Eri palvelualojen kokoamat asiakasraadit ovat yksi vakiintunut systeemi, jonka kautta palaute ja kokemukset saadaan päätöksenteon eväiksi.

– Osallistuvalla budjetoinnilla ei ole tarkoitus kävellä demokratian yli, mutta sillä voidaan saada kaupunkilaisten hyvät ideat käytäntöön ja välttää vikainvestointeja, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilona Helle.

Päätöksenteon kannalta erityisenä etuna nähdään nopea kaupunginosien kehittämistarpeiden huomiointi. Osallisuuden kautta halutaan lisätä kaupunkilaisten sitoutumista asuinalueeseensa, ymmärrystä budjetoinnista ja yleistä hyvinvointia.

Helle korostaa, että kyseessä ei ole yksin vihreiden hanke vaan aloite sai heti kannatuksen kaikista valtuustoryhmistä.

 

Helsingissä osallistuva budjetointi otetaan koko kaupunkia koskien käyttöön tänä vuonna. Kaupunki varaa yhteensä 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen, raha jaetaan seitsemään suurpiiriin asukasmäärän perusteella. Esimerkiksi Itä-Helsingin alueelle annetaan 639 650 euroa. Päätökset tehdään äänestämällä ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Ideoiden kerääminen alkaa marraskuun puolivälissä ja äänestykset järjestetään ensi keväänä.

Jyväskylän valtuustoaloitteessa ei tarkenneta valmiiksi, minkälaisia rahasummia tai minkälaisella systeemillä kaupunkilaiset pääsisivät käyttämään budjettivaltaa. Ideoinnin ja asian valmistelun pallo on aloitteen myötä heitetty nyt virkamiehille. Aloite palaa valmistelun jälkeen luottamuselinten käsittelyyn, jolloin siihen otetaan seuraavan kerran kantaa.

Helle arvioi, ettei Jyväskylässä voida lähteä puhumaan miljoonista, mutta esimerkiksi satatuhatta euroa voisi olla alku. Lakisääteisten palvelujen järjestämiseen budjettivalta ei ulotu, mutta esimerkiksi oman ympäristön parantamisessa asukkaat voivat olla parhaita asiantuntijoita.

 

Tampereella järjestetyssä kokeilussa Tesomajärven puisto uudistettiin alueen asukkaiden päätösten mukaisesti vuonna 2015. Käytettävissä oli 650 000 euroa, työpajoihin osallistui 15–30 asukasta ja kaupungin henkilöstöä 3–8.

Talousjohtaja Jukka Männikkö kertoo, ettei osallistuvaan budjetointiin ole innostuttu laajemmin. Hän pitää itse ajatusta hyvänä ja kokeilemisen arvoisena, mutta kritisoi sen helposti lisäävän hallintotyötä.

– Pitää kysyä, onko tämä nyt se asia, joka kunnista puuttuu. Ja miksi nykyinen lautakuntarakenne ei toimi, jos tällaista tarvitaan.

Riskinä on myös se, että pienten rahasummien jakamisesta kaupunginosissa tulee näpertelyä, johon osallistuvat jo valmiiksi aktiiviset ihmiset.

Mäki-Matin leikkipuistossa lastensa kanssa ulkoilemassa ollut kaupunkilainen Jaana Virkkala ei muista kuulleensakaan käsitettä "osallistuva budejtointi". Sen ideaa hän pitää kuitenkin hyvänä ja uskoo, että ihmisten aktiivisuus osallistumiseen on lisääntymään päin. Virkkalaa mietityttää silti tasapuolisuuden toteutuminen ja päätösvaltaan liittyvät vastuukysymykset. Pienten lasten äitinä hän ei usko ehtivänsä osallistumaan asukastoimintaan, mutta voisi kuvitella esimerkiksi äänestävänsä, jos sellainen järjestettäisiin erilaisten ideoiden toteuttamisesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .