Kauran hinta nousi suosion myötä – näin saat todellisen superfoodin terveyshyödyt

Suomalaiset maanviljelijät voivat jo varovaisesti paukutella henkseleitään, sillä lämmin alkukesä loi viljasadoille varsin hyvät edellytykset onnistua. Kaksi edellistä kesää olivat viljelijöille hankalampia, mutta nyt tunnelin päässä näyttäisi olevan valoa.

Haapamäen Riihossa kuminaa, kauraa ja ohraa viljelevä Juho Vaissi kertoo, että jos sää pysyy seuraavat viikot aurinkoisena ja sopivasti sateisena, on sadosta luvassa hyvä.

– Hyvältä näyttää tilanne nyt, vaikka me olimme niitä onnekkaita, joilla oli ihan hyvä viime kesäkin, kun muualla teki tiukkaa, Vaissi kertoo.

Vielä ei kuitenkaan kannata nuolaista, ettei tipahda.

– Tietysti, jos tulee totaalisen kuiva loppukesä, vaikuttaa se heti jyvän kokoon. Mutta nyt ei siltä näytä, onneksi, Vaissi kertoo.

– Alkukevät oli viileä, se jarrutti kylvöjäkin.

– Mutta kuten vanha kansa toteaa, vilu viljan kasvattaa. Tänä vuonna se piti erittäin hyvin paikkansa, Vaissi sanoo.

 

Vaissilla on Riihossa yhteensä 160 hehtaaria peltoalaa, josta 45 hehtaaria on kauraa. Kauran peltoalaa ei ole Vaissilla tarkoitus kasvattaa Suomessa jylläävästä kaurabuumista huolimatta. Kaurabuumin on huomannut myös Vaissi.

– Kauralla on hyvä veto tällä hetkellä. Sen hinta on ollut jopa korkeampi kuin ohralla. Itse en muista kymmenen vuoden viljelijänurallani tällaista tilannetta koskaan olleen, Vaissi sanoo.

Kaura kiinnostaa myös ulkomailla, mikä asettaa paineita tarjonnalle. Suomalainen kaura on tätä nykyä kovempi vientituote kuin ohra ja vehnä.

 

Suomi tuottaa vuosittain noin 800 miljoonaa kiloa kauraa. Kaura matkaa maailmalle suomalaisviljelijöiltä hiutaleina, rouheina, leseinä ja jauhoina, mutta myös pidemmälle jalostettuna tuotteena. Vaissi on lisännyt kauraa myös kaalikääryleisiinsä, joita popsitaan Ruotsia myöten.

– Tavoite on saada tuotteesta mahdollisimman kotimainen, joten päätettiin pari vuotta sitten lisätä riisin kaveriksi kauraa. Riisi kun on täysin tuontitavaraa ja kaura kotimaista, Vaissi kertoo.

Kaurabuumi käynnistyi Suomessa parisen vuotta sitten, eikä sille näy loppua. Vaissi uskoo, että kaurabuumi on saattanut jopa tulla jäädäkseen.

– Kyllä se tuntuu jääneen. Useamman vuoden kaura on ollut pinnalla, kun normaalisti ruokatrendit eivät ole loppupeleissä kovin pitkäkestoisia.

– Kaura on pysynyt vahvasti, sillä on hyvät terveysvaikutukset, Vaissi jatkaa.

Suomalaiset popsivat kauraa vuosittain noin 7,3 kiloa henkeä kohden. Kulutuksen on arvioitu kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla.

Myös niin sanotun puhdaskauran suosio on kasvusuunnassa, vaikka gluteeniton kaura vaatii viljelijältä aina erityistä tarkkaavaisuutta.

Gluteenittoman kauran viljelijä ei saa viljellä mitään muuta lajia, jotta tuote pysyy mahdollisimman puhtaana. Myös viljelyssä käytettävät koneet, kuivuri ja viljavarastot on varattava vain gluteenittomalle kauralle.

Kaupoissa gluteenittomien kauratuotteiden kysyntä on moninkertaistunut viime vuosina.

Kaura on todellista superfoodia, joka muovautuu moneen tarpeeseen. Riihon viljelijä huomauttaa, että kaurasta ideoidaan muun muassa purukumia.

– Kaikki tuollainen tuo vain lisää buustia kauralle, Vaissi toteaa.

 

Kaurapuurolautanen ja leipäviipale antavat terveyshyödyt

 

Professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä pitää kaurabuumia ravitsemustieteen näkökulmasta katsottuna erittäin tervetulleena. Kaurassa on runsaasti ominaisuuksia, jotka tekevät siitä terveellisen ja todellisen superfoodin.

Kauran on todettu edistävän suolen toimintaa, sitovan nestettä, tasaavan verensokeripiikkejä ja vähentävän kolesterolin imeytymistä. Sydäntautien riskitkin pienenevät kauraa syödessä.

Kauraa ja sen terveysvaikutteita on Kolehmaisen mukaan tutkittu ahkerasti jo toistakymmentä vuotta.

Rukiin tapaan kaura syödään täysjyvämuodossa.

– Täysjyväfraktiossa matkaa niin paljon hyviä yhdisteitä, vitamiineja ja kivennäisaineita. Kun vilja puhdistetaan, menetetään siitä kaikki osat, Kolehmainen sanoo viitaten vehnään.

Kauran hallitseva kuitu on geeliytyvä beetaglukaani. Ihmisen tulisi saada vuorokaudessa tietty määrä beetaglukaania, jotta terveyshyöty voidaan todeta. Esimerkiksi lautasellisessa kaurapuuroa on Kolehmaisen mukaan noin puolet suositellusta beetaglukaanimäärästä, joten päälle olisi hyvä syödä kauraleipää viipale tai pari.

– Kolesterolin hallintaan liittyvä terveysväite on, että beetaglukaania tulisi saada kolme grammaa vuorokaudessa. Se perustuu tutkimusnäyttöön. Lautasellisesta kaurapuuroa saa noin 1,5 grammaa, Kolehmainen kertoo.

90-luvulla suomalaisia kehotettiin välttämään kaikenlaisia rasvoja. Tänä päivänä suositus on toisenlainen. Kolehmainen kertoo, että nykyisin suositellaan keskittymään rasvoissa laatuun. Esimerkiksi kaurassa on hyvää kasvipohjaista rasvaa, joka on suositeltua.

– Ravitsemustieteilijän kannalta tämä kaurabuumi on erittäin hyvä asia. Mutta jos ihmisen koko muu ruokavalio on vinksallaan, niin ei kaura yksinään auta. Pitää olla muutenkin terveellistä lautasella, kasviksia ja muita täysviljoja. Kokonaisuus ratkaisee, Kolehmainen huomauttaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .