Kerrostaloasunnon löytäminen ei ollut helppoa musisoivalle Jyllinmaan perheelle, mutta lopulta tärppäsi

Musiikkipedagogi Susanna Jyllinmaa soittaa pianoa tai selloa kotonaan päivittäin. Välillä hän tapailee pianolla sointuja suunnitellessaan tulevia tunteja. Joskus kotiin tulee soittokavereita, joiden kanssa Jyllinmaa treenaa.

Myös Jyllinmaan tytär Inkeri, 10, harjoittelee soittoläksyjään kotonaan joka päivä.

Perhe asuu Helsingissä kerrostaloasunnossa. Erikoisjärjestelyjen avulla he pystyvät musisoimaan melko vapaasti naapurien siitä häiriintymättä.

Yksitoista vuotta sitten sopivan kodin etsiminen oli Jyllinmaalle melko vaikeaa.

— Etsimme nimenomaan asuntoa, jossa voisi soittaa.

Jyllinmaa oli joskus asunut 1960—1970-luvulla rakennetussa kerrostalossa ja huomannut, ettei siinä ollut kovin hyvä äänieristys.

— Olen asunut myös 1900-luvun vaihteen jugend-talossa, ja sielläkin kuului kaikki seinistä läpi.

Mistä löytyisi asunto, jossa soittaminen ei häiritsisi naapureita?

Lopulta tärppäsi: lehti-ilmoituksessa oli myytävänä kerrostaloasunto, jonne oli remontoitu yksi äänieristetty huone.

Remontoitu huone erottui selvästi muista asunnon huoneista, sillä lattia oli korkeammalla ja katto matalammalla kuin muualla asunnossa. Myös seiniin oli lisätty eristettä. Huoneeseen johti kaksi ovea, joiden välissä oli pienenpieni eteinen.

Kaupat syntyivät, ja Jyllinmaa muutti nykyiseen asuntoonsa.

Naapurit eivät aluksi ollenkaan havainneet Jyllinmaan soittamista. Asia tuli heille yllätyksenä talo­yhtiön pihajuhlissa, kun Jyllinmaa oli jo jonkin aikaa asunut uudessa kodissaan.

— Tämä on vuonna 1927 rakennettu talo, jossa puhekin kuuluu naapuriin, Jyllinmaa kertoo.

Jyllinmaan kotona soitto kuuluu äänieristetystä huoneesta vaimeana viereiseen makuuhuoneeseen, kun kerrostalon editse kulkevalla kadulla liikenne on hiljaista. Noin 80-neliöisen asunnon toiseen päähän Jyllinmaa ei ole pystynyt kuulemaan soittoa.

 

Äänieristykseen luottaen Jyllinmaa soitti usein melko myöhään illalla. Sitten talon yläkertaan muuttivat naapurit, joiden oli työnsä vuoksi mentävä iltaisin aikaisin nukkumaan.

— Selvisi, että kun liikenne kadulla hiljenee, huoneesta kantautuu kuitenkin jonkin verran soittoa naapurin puolelle. Se voi varmasti olla häiritsevää, jos yrittää nukahtaa, Jyllinmaa toteaa.

Naapurit esittivät Jyllinmaalle toiveen, että soitto loppuisi aikaisemmin. He sopivat, että iltayhdeksästä alkaen Jyllinmaat päästävät instrumenttinsa — ja naapurit — lepoon.

Kumpikin osapuoli on ilmeisesti ollut järjestelyyn tyytyväinen, ainakaan Jyllinmaa ei ole kuullut naapureilta enää palautetta soittamisesta.

Kerrostalossa naapurista toiseen kantautuvat äänet ovat Keskisuomalaisen ja seitsemän kumppanilehden lukijoille tehdyn kyselyn perusteella yleinen ilmiö. Noin 44 prosenttia vastaajista koki, että nämä äänet häiritsevät elämää joskus, ja lähes joka viides vastaaja ilmoitti kotiinsa kantautuvien äänien haittaavan omaa elämää merkittävästi.

Vastaajista 15 prosenttia ei pitänyt kotiinsa kantautuvia ääniä ollenkaan häiritsevinä. Vastauksia tuli yhteensä 1880.

Kerrostaloasukkaat avautuvat naapureistaan: Raivokkaat aivastukset, plumpsahdukset ja seksin äänet kismittävät 

Osa vastaajista piti syynä asuintalonsa heikkoa äänieristystä, minkä takia jo normaali puheääni, keittiössä touhuaminen tai kuorsaaminen kuuluivat naapuriin. Kiusallisena pidettiin myös sitä, että vastaavasti omat elämisen äänet kuuluvat todennäköisesti muille samassa talossa asuville.

Äänien sietokynnys on hyvin yksilöllistä. Se, mikä toisen mielestä on normaalia elämää, voi toisesta tuntua sietämättömältä. Myös erilaiset elämänrytmit on pystyttävä sovittamaan yhteen. Vuorotyöläisen on joskus nukuttava päivällä ja käytävä suihkussa yöllä. Aikaisin aamulla töihin lähtevä voi keittiössä touhutessaan tahtomattaan herättää myös naapurinsa.

Täysin äänieristettyjen kerros­talojen rakentaminen olisi nykytekniikalla mahdollista, mutta se on niin kallista, että todennäköisesti kukaan ei haluaisi niitä asuntoja ostaa.

Hiljaisen talon rakentaminen edellyttäisi kaksinkertaisia betoni­rakenteita, kuten väliseiniä ja välipohjia.

— Rappukäytäväänkin pitäisi olla raskas, kaksinkertainen ovi, ja siinä tullaan jo käytännön asumisen kysymyksiin, sanoo Mikko Kylliäinen.

Hän on Tampereen yliopiston tutkija ja A-insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikön johtaja.

Elementtitaloissa äänet vuotavat naapuriin yleensä betonielementtien saumakohdista.

— Esimerkiksi lattialistojen alla saumanvalussa saattaa olla sellaisia reikiä, että käden voisi työntää naapurin puolelle.

1960-luku oli elementtitalojen kulta-aikaa. Kerrostaloja pystytettiin paljon ja nopealla aikataululla, ja tuolloin myös suunnittelu- ja rakennusvirheet yleistyivät.

— Elementtitalot eivät kuitenkaan olleet heikompia kuin muutkaan saman aikakauden talot, mutta niitä rakennettiin paljon, Kylliäinen sanoo.

Yleinen ongelma talossa kuin talossa on patteriputkiston läpiviennit, joiden tiivistämisessä on puutteita. Kylliäisen mukaan nämä läpiviennit on helppo tiivistää tarvittaessa itsekin.

Ääniä voi kantautua myös ilmanvaihtohormien kautta, jos ilmanvaihtokanavissa ei ole äänenvaimentimia.

Ympäristöministeriö on määrittänyt vaatimukset uuden kerrostalon äänieristykselle, mutta vaatimustenkaan mukaan rakennetut talot eivät pysty estämään kaikkien äänien kantautumista omaan asuntoon tai omasta kodista naapurien puolelle.

Kylliäisen mukaan Suomessa rakennetut kerrostalot ovat kuitenkin ääneneristykseltään huippuluokkaa.

— Suomessa kerrostalojen äänen­eristämiseen annettiin ensimmäiset suositukset 1950-luvulla. Jo tuolloin suositukset ääneneristämisestä olivat Euroopan ja maailman huipputasoa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .