Kerrostalon väliovet ovat pahimmillaan paloriski – voimakas ylipaine voi estää kaksoisoven avaamisen ilmatiiviissä kerrostaloasunnossa

Suomessa on totuttu rakentamaan kerrostaloasuntoihin kaksoisovi, jossa ulko-ovi avautuu rappuun ja sisempi ovi asuntoon. Kevyen sisäoven tärkein tarkoitus on ollut eristää ääntä. Se voi kuitenkin olla myös turvallisuusriski.

Vuosi sitten astui voimaan asetusmuutos, jonka jälkeen uusissa kerrostaloissa asunnon ovi ei enää saa avautua sisäänpäin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asunnon ulko-oven täytyy olla yksinkertainen ja mieluiten tarpeeksi äänieristävä.

– Nyt on siirrytty uudisrakentamisessa yksilehtiseen oveen, ja pikku hiljaa joidenkin korjausten yhteydessä myös vanhempiin kiinteistöihin vaihdetaan yksilehtiset ovet, kertoo rakentamisen kehitystä seuraava asiamies Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuus ry:stä.

Asunnon sisäovi on turvallisuusriski ilmatiiviiksi rakennetuissa tai tiiviiksi remontoiduissa kerrostaloissa, paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka Aalto-yliopistosta sanoo.

– Energiatehokkuusvaatimuksista seurannut asuntojen ilmatiiveys on johtanut siihen, että asunnossa tapahtuvan tulipalon aikana sinne voi muodostua korkea ylipaine. Tällaista ei ole aikaisemmin juuri esiintynyt, koska rakennuksemme ovat olleet harvempia, Hostikka selittää.

Hostikka veti vuonna 2015 alkanutta Paineenhallinta huoneistopaloissa -tutkimushanketta. Tutkimuksen merkittävin löytö oli, että rajun palon tuottama ylipaine voi todella estää ilmatiiviin kerrostaloasunnon sisäoven avaamisen ja asunnosta poistumisen.

– Jos tulipalo kehittyy erittäin nopeasti eli syttyy materiaaleissa, jotka ovat hyvin paloa levittäviä, paine nousee melko pian syttymisen jälkeen niin korkeaksi, että ovea ei enää saa auki. Paine pysyy korkealla pari kolme minuuttia, Hostikka kertoo.

Jo tässä palon vaiheessa palokaasut ovat seisovan ihmisen korkeudella erittäin vaarallisia hengittää. Mahdollinen keino selvitä tilanteesta onkin mennä matalaksi ja odottaa paineen laskua.

Ympäristöministeriö oli vuonna 2017 päättyneessä hankkeessa mukana ja vei tuoreen tutkimustiedon nopeasti lainsäädäntöön. Professori Hostikan mielestä ripeä tarttuminen asiaan kertoo siitä, että löydöstä pidettiin ministeriössä merkittävänä.

Tutkimushankkeen ohjausryhmässä mukana ollut yli-insinööri Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä haluaa kuitenkin toppuutella tulosten mahdollisesti herättämiä uhkakuvia.

– En antaisi sellaista viestiä, että sisäänpäin avautuvia ovia pitäisi lähteä vaihtamaan. Jälkikäteen muutoksia ei tarvitse tehdä, Jantunen painottaa.

Hän muistuttaa, että hankkeen tutkimustulokset perustuivat kokeisiin ja sen esille tuomat riskit ovat suhteellisen pieniä.

– Sisäovi lisää riskiä, mutta en käyttäisi sellaista termiä, että siinä on ongelma. Sisäovi on harvoin niin tiivis, että riittävä paine-ero pääsee muodostumaan, jos uloin ovi on kiinni, Jantunen sanoo.

Jantunen kuitenkin myöntää, että tutkimushankkeen testeissä saavutetut olosuhteet ovat mahdollisia, ja siitä syystä säädöksiä tiukennettiin.

Onko uhka siis todellinen vai ei?

Riskiin on nyt alettu kiinnittää huomiota, mutta sen todellisesta merkittävyydestä saadaan selvyys vasta myöhemmin palotutkinnan tilastoja tutkimalla.

 

 

Vanttera palomieskään ei saanut kokeessa sisäovea auki

Varmaa näyttöä ylipaineen tuomasta vaarasta on vuodelta 2013 Saksan Kölnistä. Siellä ilmatiiviiksi remontoidussa passiivitalossa syttyneessä tulipalossa henkilö ei aluksi saanut asuntonsa vedettävää ovea auki. Hän kuitenkin selvisi lopulta asunnosta ulos kertomaan tilanteesta eteenpäin.

Suomessa ilmiöstä saatiin tietoa vuonna 2014, jolloin palomiehet kertoivat, etteivät olleet saaneet sisäänpäin aukeavaa väliovea heti auki palavan asunnon ulkopuolelta.

Vuonna 2015 asiasta saatiin tutkimusnäyttöä Paineenhallinta huoneistopaloissa -tutkimushankkeen kokeessa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Kokeeseen käytetyn kerrostalon asunnoissa oli perinteiset kaksoisovet.

Tiivistetyssä asunnossa tehdyssä koepoltossa palomies ei onnistunut saamaan auki sisäovea asunnon puolelta. Ulkopuolella auttanut kollega sai tuupattua oven raolleen puskettuaan sitä voimakkaasti useita kertoja.

Vuonna 2016 Helsingin Vuosaaren kiukaasta syttynyt kerrostaloasunnon tulipalo vaati neljä uhria. Onnettomuustutkintakeskus piti raportissaan mahdollisena, että poistuminen estyi sisään aukeavien ovien paineistumisen takia.

Kerrostalo oli rakennettu vuonna 2007. Palanut kolmio sijaitsi talon kuudennessa eli ylimmässä kerroksessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .