Kesäiltoina valoa on ihmiselle jopa liikaa – Illan valo siirtää väsymyksen tunnetta

Kesän yltäkylläinen valoisuus saa suomalaiset unettomiksi, mutta myös sosiaalisiksi ja jopa hedelmällisiksi, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Timo Partonen ja Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.

Vaikka valoisuuden huippu saavutetaan kesäpäivänseisauksen aikaan juhannuksena, Partosen mukaan valo vaikuttaa koko kesän.

–  Valoa on yltäkylläisesti ja jopa liikaa nimenomaan iltaisin, Partonen sanoo.

Uusimmissa tutkimuksissa on saatu lisää tietoa siitä, miten valo vaikuttaa ihmisen sisäiseen kelloon. Valo pääsee silmän kautta suoraan vaikuttamaan soluihin, joissa kello sijaitsee. Tämä taas säätelee hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja nukkumista.

Jos ihminen saa liikaa valoa väärään aikaan, sisäinen kello alkaa jätättää.

Partonen kertoo, että kesällä aiheutuu usein unettomuutta kahdesta syystä.

–  Illan pitkä valoisa aika siirtää väsymyksen tunnetta, ja lisäksi valoa pääsee yölläkin silmän verkkokalvolle.

Sekä huonosti nukuttuihin öihin että sisäisen kellon häiriöihin arvellaan liittyvän useita terveysongelmia: verenpaine nousee, sydämen syke kiihtyy, puolustuskyky huononee, stressihormonia erittyy elimistöön ja nälkä tuntuu kiivaampana.

Suurinta osaa valo hyödyttää

On kuitenkin arvioitu, että suurimpaan osaan ihmisistä yltäkylläinen valo vaikuttaa myönteisesti. Tämä liittyy Partosen mukaan siihen, että välittäjäaine serotoniinin tuotanto aivojen hermosoluissa lisääntyy valon ansiosta. Hermosoluja on enemmän käytettävissä mukavaan toimintaan.

– Ihmiset ovat kertoneet, että valoisaan vuodenaikaan on mukavampi olla muiden seurassa ja jutellaan helpommin. Liikunnallinen aktiivisuus voi lisääntyä ja ruokahalu tasaantua.

Valoisa vuodenaika on otollisinta aikaa yrittää lasta, koska elimistö on silloin valmiimpi raskautta varten, kertoo Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.

– Valo vaikuttaa aivojen hypotalamukseen ja sitä kautta aivolisäkkeeseen, joka välittää sukupuolihormoneja, Leppäluoto sanoo.

Munasolutkin kehittyvät paremmin

Oulun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan naisilla sukupuolihormoneja erittyy enemmän valoisaan aikaan siksi, että valo estää yöhormoni melatoniinin toimintaa. Seurauksena munasolut kehittyvät paremmin.

Tämä biologia selittää niin sanotut juhannuslapset, eli sen, että Suomessa on aina 1990-luvun puoliväliin asti syntynyt eniten lapsia maaliskuussa. Parinkymmenen viime vuoden aikana trendi on kuitenkin muuttunut. Suurin osa lapsista syntyy syksyllä.

–  Kehon hedelmällisyys valoisaan aikaan ei ole muuttunut, vaan muutos saattaa selittyä ihmisen käyttäytymisellä, Leppäluoto sanoo.

Leppäluoto kertoo, että vastasyntynyt on ennen ollut helpompi pitää hengissä, kun se syntyy valoisaa, lämmintä vuodenaikaa vasten. Nykyisin ihmisellä on edellytykset hoitaa lasta minä vuodenaikana tahansa.

– Lisäksi syntyvyyttä on mahdollista säännöstellä, Partonen lisää.