Keski-Suomen käräjäoikeudessa esillä harvinainen oireyhtymä – Saa äidin vahingoittamaan lastaan

Münchausen by proxy -syndroomasta kärsivillä on usein lääketieteellistä tietämystä ja huomattavalla osalla myös terveydenhuollon koulutus, kertoo Lääkärilehti.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa käsitellään jo toista kertaa kahden vuoden sisällä erittäin harvinaista rikosta, jossa lapsen pahoinpitelyn mahdollisena motiivina esille on noussut välillinen Münchausenin oireyhtymä.

Oireyhtymästä kärsivä aikuinen pyrkii saamaan lapsen näyttämään sairaalta ja hankkii hänelle perusteettomia tutkimuksia, diagnooseja ja hoitoja joko sepittämällä tai aiheuttamalla sairauksia. Sen yleisyydeksi on arvioitu 0,4–2 tapausta sataatuhatta lasta kohden vuodessa.

Nyt oikeudessa käsiteltävässä tapauksessa keskisuomalaisella pikkupaikkakunnalla asuvan yksinhuoltajaäidin lapsi sai 3–6-vuotiaana hoitoa reumaan, epilepsiaan ja syömishäiriöön. Hänelle annettiin muun muassa sytostaattihoitoa ja kortisonipistoksia. Lapsen vatsan läpi mahalaukkuun asennettiin ruokintaletku.

Viime vuoden tammikuussa oikeudessa ratkaistussa tapauksessa 47-vuotias keskisuomalaisäiti syyllistyi pahoinpitelyyn pistämällä 6-vuotiaaseen lapseensa insuliinia ilman lääketieteellistä perustetta. Oikeus arvioi teon mahdolliseksi motiiviksi välillisen Münchausenin oireyhtymän.

Lääkärilehdessä (16.2.2018) julkaistun katsauksen mukaan oireyhtymästä kärsivien aikuisten toimintaa on selitetty muun muassa huomionhakuisuudella ja taloudellisten etuuksien tavoittelulla. Jotkut ovat halunneet selittää lapsen käytösongelmia sairaudella. Yli 75 prosentissa tapauksista kaltoinkohtelija on lapsen äiti.

Münchausenin oireyhtymä tai syndroma Münchausen by proxy -nimellä tunnettu kaltoinkohtelun muoto on usein erittäin vaikea tunnistaa. Pahimmillaan se johtaa lapsen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Tapauksia on raportoitu ainakin 24 maasta, mutta aihetta on tutkittu vain vähän. Tytöt ja pojat joutuvat kohteeksi yhtä usein.

Oireiden liioittelu voi olla ainakin osittain tiedostamatonta, mutta konkreettinen kajoaminen lapseen on aina tietoista, kertoo Lääkärilehti. Oireyhtymästä kärsivillä on usein lääketieteellistä tietämystä ja 14–30 prosentilla myös terveydenhuollon koulutus. Huomionarvoista katsauksen mukaan on myös se, että jopa puolella näin kaltoinkohdelluista lapsista on myös jokin todellinen sairaus.

Yleisimpiä oireita, joiden takaa on paljastanut sepitetty tai aiheutettu sairaus ovat katsauksen mukaan kohtausoireet, joita esiintyy vain tietyn aikuisen seurassa. Duodecim listaa yleisiksi aiheutetuiksi oireiksi muun muassa hengityskatkokset, syömisvaikeudet ja laihtumisen, ripulin, käytösoireet, allergiat, kuumeen ja kivut.

Lääkäri ei lähtökohtaisesti epäile vanhemman kertomaa vastaanotolla, vaan huomio keskittyy lehden mukaan siihen, ettei mikään hoidettavissa oleva sairaus jää huomiotta.

Arvioiden mukaan jokainen lapsia hoitava terveydenhuollon ammattilainen kohtaakin uransa aikana vähintään kerran potilaan, jolla on sepitetty tai aiheutettu sairaus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .