Keski-Suomen taivaalla nähty harvinaisen paljon merikotkia – västäräkkikin on jo bongattu Jyväskylässä

Lintujen kevätmuutosta on tehty havaintoja jo koko Suomessa. Keski-Suomessa on reilun viikon ajan bongattu useita lajeja, erityisesti kotkia.

– Harvoin näkee näin paljon muuttavia merikotkia, kertoo Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle.

Merikotkat ovat Helteen mukaan todennäköisesti Suomen Lapissa pesiviä lintuja, jotka talvehtivat Itämeren sulilla alueilla. Keski-Suomessa niitä on bongattu esimerkiksi Vaajakoskella, Jämsässä ja Saarijärvellä.

Vesilinnuista on havaittu jo telkkiä, isokoskeloita ja taveja. Viime perjantaina Jyväskylän Tikassa nähtiin västäräkki. Näinä päivinä odotetaan ensimmäisiä harmaalokkeja, töyhtöhyyppiä ja kiuruja.

Lintuhavainnot ovat paljolti riippuvaisia keleistä. Jo muutama peräkkäinen lämmin päivä lisää havaintojen määrää varsinkin läheltä muuttavista lajeista.

 

Tutkimuksissa on todettu, että lintujen kevätmuutto on aikaistunut Pohjois-Euroopassa viime vuosikymmenien aikana kautta linjan.

– Kehitys noin 50 viime vuoden aikana on ollut tasaista, eikä mitään hyppyhuippua ole ollut koskaan. Toki keväiden ja niiden säiden erot vaihtelevat tilannetta vuosittain, mutta yleiskehitys on ollut tasaisen aikaistuva, akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo.

Lehikoisen tieto perustuu äskettäin valmistuneeseen ja Ecological Indicators -julkaisusarjassa ilmestyneeseen kansainväliseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin lintulajien kevätmuuton aikaistumista Pohjois-Euroopassa ja Kanadassa.

 

Varsinkin varhaisten kevätmuuttajien, kuten laulujoutsenen, kiurun ja töyhtöhyypän kevätmuutto on aikaistunut selvästi. Laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa noin kahdella viikolla 1980-luvulta lähtien.

– Kiurulla sama lukema on 9 päivää ja töyhtöhyypällä 8 päivää, sepelkyyhkylläkin 6 vuorokautta, Lehikoinen sanoo.

Tutkimuksen aineisto kerättiin 21 pohjoiseurooppalaiselta ja kanadalaiselta lintuasemalta, joissa muuttolintuseurantoja on tehty kattavasti ja pitkäaikaisesti. Varhaisimmat tiedot ovat peräisin vuodelta 1959, josta asti aineistoja on saatu kahdelta lintuasemalta, Ruotsin Ottenbystä ja Venäjän Kaliningradin Ribatšiista. Suomen lintuasemista mukana olivat Paraisten Korppoon Jurmo alkaen vuodesta 1970 ja Hangon lintuasema vuodesta 1979 lähtien.

Muut mukana olleet eurooppalaiset lintuasemat olivat Ruotsin Falsterbo ja Sundre, Norjan Lista ja Jomfruland, Tanskan Gedser sekä Britannian Calf of Man, Norfolkissa sijaitseva Gibraltar Point ja Holme.

Lehikoisen mukaan lintujen kevätmuutto on aikaistunut Pohjois-Euroopassa enemmän kuin Kanadassa.

– Vaikka Kanada ulottuu kauas pohjoiseen, sieltä mukana olleet lintuasemat sijaitsevat lähellä USA:n rajaa eli etelämpänä kuin Pohjois-Euroopan asemat. Etelässä muutto ei ole aikaistunut niin selvästi kuin pohjoisessa. Lisäksi Kanadassa vallitsee mannermainen ilmasto, kun ilmasto Pohjois-Euroopassa on merellisempi, Aleksi Lehikoinen sanoo.

Tämä merkitsee sitä, että lintujen kevätmuuton aikaistumista vauhdittaa mikäpä muu kuin ilmaston lämpeneminen, joka on pohjoisessa nopeampaa kuin etelässä.

Tutkimuksessa kerättiin havaintosarjoja kaikkiaan lähes 200 lajista. Lähimuuttajien, kuten juuri kiurun, töyhtöhyypän ja sepelkyyhkyn, muuton aloitus on aikaistunut vuosikymmenessä 1,5–2 vuorokautta.

Mitä kauempaa kevätmuuttajat tulevat, sen vähemmän muuton aloitus on aikaistunut. Esimerkiksi tropiikissa talvensa viettävillä haarapääskyllä, satakielellä ja muilla vastaavilla muuton aloitus on aikaistunut 0,6–1,2 vuorokautta vuosikymmenessä.

Keskimääräinen lintu on aikaistanut kevätmuuttoaan noin viikon viidessä vuosikymmenessä.

 

Lintuharrastajat ja -tutkijat ovat tienneet jo pitkään, että juuri kevään ensimmäisten muuttolintulajien saapumisajankohdat vaihtelevat sään mukaan paljonkin vuosittain, kun taas vasta toukokuun lopulla Suomeen saapuvat pitkän matkan muuttajat ilmestyvät tänne vuodesta toiseen lähes samana päivänä.

Myös erot Suomen pituussuunnassa ovat tiedossa. Kun ensimmäinen kiuru saapuu etelärannikolle, voi kulua viikkoja ennen kuin ensimmäinen saman lajin edustaja nähdään Rovaniemellä.

Sitä vastoin kun sinirinnat saapuvat toukokuun alkupuolella Etelä-Suomeen, niin aika pian tämän jälkeen niitä lauleskelee jo Lapin tunturikoivikoissa.

Kevätmuutto on paitsi aikaistunut, myös pidentynyt. Niillä yksilöillä, jotka ovat aloittamassa pesintää, on kiire valtaamaan itselleen paras pesäpaikka. Saman lajin kokemattomat ja nuoret linnut, joilla ei ole aikeitakaan pesiä tänä vuonna, ovat aikaistaneet muuttoaan vain vähän.

– Niille ei ole mitään syytä kiiruhtaa pohjoiseen. Esimerkiksi laulujoutsen pesii aikaisintaan ehkä vasta 4-vuotiaana. Se on saattanut kihlautua jo sitä ennen, mutta pariskunnalle on aivan sama, missä se viettää ensimmäiset vuotensa. Tällaisia joutsenia tulee Suomeen yleisesti vasta toukokuussa, Aleksi Lehikoinen kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .