Keski-Suomi vielä varpaillaan sote-mallista – "On jo niin monta kokemusta, että sitä päätöstä ei sitten kuitenkaan synny"

Keski-Suomessa uutiseen hallitusneuvotteluissa saavutetusta sote-sovusta suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Turnausväsymystä oli kuitenkin ilmassa.

– Kyllä kaikilla on tietty itsesuojeluvaisto päällä. Sote-puolen ihmisillä on nyt jo niin monta kokemusta valmistelusta niin, että sitä päätöstä ei sitten kuitenkaan synny. Mutta kyllä toivoa pidetään yllä, projektipäällikkö Pirjo Peräaho sanoo.

Hänen mukaansa valmistelijat toivovat nyt päätöksiä, ennen kuin valmistelua aloitetaan uudelleen.

Paraikaa edellistä sote-valmistelua ajetaan vasta Keski-Suomessa alas, ja ensi viikolla pidettävässä edellisen sote-valmistelun päätösseminaarissa kiteytetään valmistelusta saadut opit.

Eräs opittu asia on Peräahon mukaan se, että Keski-Suomi on sote-palveluiden suhteen harvinaisen hajanainen maakunta.

– Keski-Suomessa on maan sekavin sote-rakenne. Meillä on kokonais- ja osaulkoistuksia ja vastuukuntamallia, lisäksi erikoissairaanhoito on pilkottu kahteen: Jämsä ja Kuhmoinen ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Olemme ihan ykkösluokkaa tässä sekavuudessa, Peräaho naurahtaa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen on sitä mieltä, että päätös sote-mallista on positiivinen uutinen, mutta hän ei pidä todennäköisenä, että uusia maakuntia päästäisiin perustamaan ennen vuotta 2022 tai 2023.

– Maakuntia tarvitaan, sillä on selvää, että yksittäisten kuntien kyky rahoittaa sotea muuttuu yhä haastavammaksi, Kinnunen sanoo.

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) kertoi torstaina aamulla, että soten hallintomallista on sovittu, että se perustuu 18 maakunnan pohjalle, mutta kunnat voivat toimia palveluiden tuottajina. Verotus ja rahoitusmalli selviää vasta parlamentaarisessa valmistelussa.

Kinnunen kertoo, että hänelle on kiirinyt huhuja, joiden mukaan välttämättä aivan jokainen kunta ei kuitenkaan pääsisi palveluita tuottamaan, vaan vain suurimmat kaupungit.

 

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto toivoo, että uudessa valmistelussa maakunnat saisivat verotusoikeuden.

– Jos uusi hallinnontaso nähdään tarpeelliseksi rakentaa, pitäisi olla verotusoikeus, eikä niin, että valitsemme päättäjät, mutta joku muu antaa rahat. Sellainen ei ole oikea itsehallintoalue, joka ei päätä ja vastaa rahoituksensa keräämisestä, Koivisto sanoo.

Varsinaisesti Koivisto olisi toivonut kuntapohjaista mallia. Rinteen julkisuuteen tuoma malli oli kuitenkin hänen odotustensa mukainen. Koivisto on tyytyväinen siitä, että kasvupalvelut eivät tässä mallissa siirry maakunnalle.

– Nyt olisi todella tärkeää, että kunnille siirrettäisiin niin kutsutun Tampereen mallin mukaisesti täysi vastuu työllisyyden hoidosta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .