Keskisuomalaisen yrittäjän perinnöstä vuosien oikeustaistelu – 3 100 euron kiista aiheutti viisinkertaiset oikeuskulut

3 100 euron arvoisesta riidasta kertyi yli 15 000 euron korvaukset oikeudenkäyntikuluina, kun monivaiheinen oikeustaistelu tunnetun petäjävetisen lähdevesiyrittäjän Esa Vaherton perinnönjaosta päättyi Vaasan hovioikeudessa.

Kiista koski 78-vuotiaana syyskuussa 2016 menehtyneen Vaherton testamenttia, jonka hän allekirjoitti kolme viikkoa ennen kuolemaansa. Sen mukaan yrittäjän omaisuus menisi ”häntä suuresti auttaneelle” 73-vuotiaalle naiselle. Jos rintaperilliset vaatisivat lakiosaansa, voisi perijäksi määrätty nainen maksaa testamentin mukaan ne rahassa.

Vain puoli vuotta aiemmin sama nainen oli ollut paikalla, kun Vaherto kirjoitti asiakirjan, joka oli omaisten mukaan tarkoitettu hänen ”viimeiseksi tahdokseen”. Sitä ei laadittu testamentin muotoon, mutta asiakirjan mukaan Vaherton tahto oli se, että hänen omaisuutensa siirtyy lakimääräisille perillisille.

Nainen salasi viime hetkillä tehdyn testamentin omaisilta perunkirjoitukseen saakka. Perukirjan mukaan tässä muun kuin rintaperillisen hyväksi tehdyssä yleistestamentissa jaettu omaisuus oli 6 191 euroa. Kuolinpesään kuuluva kiinteistö myytiin myöhemmin, mutta se ei vaikuttanut oikeuden mukaan juuri lainkaan jako-osuuksiin.

Toinen Vaherton rintaperillisistä nosti testamentin moitekanteen Keski-Suomen käräjäoikeudessa, joten kiistan taloudelliseksi arvoksi tuli hieman alle 3 100 euroa. Rintaperillisen mukaan 73-vuotias nainen oli käyttänyt Vahertoa hyväkseen, salannut asioita omaisilta ja luonut sairaalakäyntiensä aikana mielikuvan, jonka mukaan ”lapset eivät huolehdi isästään”.

Viime syyskuussa käräjäoikeus päätyi omaisten kannalle. Se katsoi naisen taivutelleen Vaherton tekemään testamentin hyväkseen.

Nainen oli toimittanut testamentin sairaalaan, tuonut paikalle ainakin yhden todistajan ja auttanut Vahertoa allekirjoittamaan paperin. Todistajat kertoivat kirjoittaneensa nimensä alle, vaikka tekstin muu sisältö oli toisella paperilla peitetty. Käräjäoi­keus katsoi, että testamentin tekijän terveydentila, lääkitys ja riippuvuussuhde naisesta olivat taivuttelulle altistaneita tekijöitä.

Testamentti julistettiin pätemättömäksi ja nainen määrättiin maksamaan noin 14 500 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Nainen valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hän vetosi asiaa hoitaneiden asianajajien esteellisyyteen ja väitti heidän toimineen tietoisesti naisen vahingoksi, koska toinen asianajaja toimi toisen toimiston hallituksen varajäsenenä. Hovioikeus huomioi, että nainen oli itse hyväksynyt vastapuolta avustaneen asianajajan, eikä pitänyt esteellisyyttä muutenkaan vaikuttavana.

Nainen halusi myös nimetä uutta todistelua ja vaati asiaa palautettavaksi käräjäoikeuteen tai sen uutta käsittelyä hovioikeudessa. Nainen ei ollut mielestään taivutellut Vahertoa tai toiminut aloitteellisesti testamentin teossa. Nainen esitti sen sijaan olleensa ainoa ihminen, joka pystyi auttamaan Vahertoa testamentin teossa. Nainen kertoi myös olevansa miestä varakkaampi ja väitti, että testamentissa määrätyllä omaisuudella on hänelle arvoa vain sen edustaman arvomaailman vuoksi.

Hovioikeus piti vaatimuksia tarpeettomina. Sen mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettu näyttö oli jo varsin mittavaa: käräjäoikeus oli käsitellyt asiaa kolmen tuomarin kokoonpanolla kolme päivää, ja oikeudessa oli kuultu 15 todistajaa. Hovioikeuden mukaan tätä voidaan jutun laajuuteen, laatuun ja taloudelliseen intressiin nähden pitää jopa ylimitoitettuna. Hovioikeus ei myöskään katsonut, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta olisi mitään varteenotettavaa epäilystä.

Nainen joutui maksamaan myös hovioikeudessa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kaikkiaan oikeudenkäyntikorvausten summa nousi 16 500 euroon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .