Keuruun Pirjonkankaan kivääri- ja haulikkoradan lyijyiset maat saivat kapselin – päälle nousevat melua syövät vallit

Keuruun Riistanhoitoyhdistys kohentaa Pirjonkankaan ampumaradan ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta. Kyseessä on vuodesta 1967 toiminut yksityinen kivääri- ja haulikkorata.

– Tällaisia haulikkoratoja ei maakunnassa ole kuin puolenkymmentä. Haimme uutta ympäristölupaa heti, kun uusi laki sen mahdollisti. Haulikkoradan pilaantuneet maat käsittelimme ely-keskuksen ohjeen mukaan. Pilaantunut 1 300 kuution maa-aines on nyt kapseloitu, ja pääsemme seuraavaksi nostamaan penkat haulikkoradalla seitsemään metriin, kertoo hankevastaavana toimiva riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Pessinen.

Yhdistys sai EU-tukipäätöksen huhtikuun lopussa, ja työ on edennyt vauhdilla. Koko operaatiossa maata siirretään 13 000 kuutiota. Kapselien päälle nousevat vallit maksimoivat turvallisuuden ja leikkaavat entisestään melua.

– Työn suunnittelussa on ollut Suomen ykkösketju alalta. Ympäristölupaa valmisteli ampumarata-asiantuntija Lotta Jaakkola, melututkimukset teki dosentti Rauno Pääkkönen Tampereelta. Vesi ja maaperätutkimukset teki Ramboll, samoin kuin vallin suunnittelun ja piirustuksen. Halusin kerralla laatua ja valmista, toteaa Pessinen.

Hankkeen kustannusarvio on 55 000 euroa, josta EU-tuen osuus on runsaat 27 300. Loppurahoituksen kokoaa riistanhoitoyhdistys itse.

– Kustannukset nousevat noin 90 000 euroon. Ostimme haulikkoradan reunalta lisämaata, sillä lähin puusto sai hauleista osumia ennen nyt tehtävää penkan korotusta. Myös lupien kustannukset ovat todella korkeat, sanoo Pessinen.

Rata on koko kunnostustöiden ajan käytössä ja tavoitteena on saada valmiiksi ensi vuoden heinäkuussa.

 

 

Pirjonkankaan ampumarata palvelee erityisesti metsästäjiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Leo Houhala ei näe Keuruulla sijaitsevia kahta ampumarataa toistensa kilpailijoina.

– Nämä radat täydentävät toisiaan. Suuremmissa kilpatapahtumissa osa karsinnoista voidaan ampua täällä, jotta kilpailujen aikatauluun mahtuvat kaikki suoritukset. Tämä rata on kaikille avoin, Houhala sanoo.

Riistanhoitoyhdistyksellä on 1 100 jäsentä, josta 936 maksoi jäsenmaksun viime vuonna. Nuoret naiset ovat uusi ryhmä. Pirjonkankaalla ampujia käy noin 600 ja heistä aktiivisia kävijöitä on satakunta.

– Arvioisin, että heistä kolmannes ei menisi entisen varuskunnan kilparadalle. He kokevat, että taito tai kalusto eivät riitä siihen ympäristöön. Täällä he pääsevät harjoittelemaan liikkuviin riistatauluihin sekä haulikolla kiekkoihin. Täällä metsästäjät myös suorittavat tutkintoja, sanoo Houhala.

Radalla katselmukseen osallistunut Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä hämmästeli yhdistyksen työn ripeää etenemistä.

– Tässä tuetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti merkittävää harrastustoimintaa. Rata on tärkeä metsästystaidon ylläpitäjänä, ja tämä on hyvä esimerkki ansiokkaasta kolmannen sektorin toiminnasta. Kolmas sektori Keuruulla saa erittäin paljon kaupunkilaisten harrastuksia ja hyvinvointia tukevaa toimintaa aikaiseksi, Määttä kiittelee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .