Keuruun tilinpäätös: Velkamäärän huippu on taitettu, jatkossa investoidaan vain mitä tienataan

Eletään mukavaa peruselämää ja maksetaan velkoja pois. Valtuuston päätös korottaa tuloveroprosentti 20,50:stä 21,50:een oli viisas ja välttämätön.

Tähän tapaan kiteyttää Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars viime vuoden tilinpäätöslukujen ääressä. Vuosi oli 124 109 euroa ylijäämäinen, vuosikate 5 miljoonaa plussalla ja lainamäärä kääntyi 1,3 miljoonalla laskuun.

– Se "mutta" on edelleen velkamäärä. Olemme saaneet talouden tasapainoon, ja jatkossa investoidaan vain mitä tienataan. Kun investoinnit pysyvät 5 miljoonan luokassa, pärjätään. Se vaatii priorisointia, arvovalintoja ja tarkkaa taloutta, Mars linjaa.

Kaupungin talous on tasapainossa, vaikka heikkenikin edellisvuodesta, summaa myös talouspäällikkö Tero Mäkelä. Vuosikate aleni, mutta kattaa poistot, ja tilikauden tulos heikkeni, mutta pysyi plussalla. Vuosikatteen laskuun vaikuttivat hänen mukaansa valtionosuuksien putoaminen 800 000 eurolla ja terveydenhuoltomenojen kasvu jokseenkin saman verran.

Velkaa on nyt yhteensä 54,8 miljoonaa euroa, 5 611 euroa asukasta kohti. Mäkelä muistuttaa, että lainahuippu on ohitettu ja että taustalla ovat yhteensä 40 miljoonan investoinnit 10 viime vuoden aikana:

– Ja on tehty nimenomaan lapsiperheitä hyödyttäviä investointeja, kun on satsattu kouluihin, varhaiskasvatukseen ja liikuntapaikkoihin.

Mäkelä kuvaa lainamäärää "lähinnä tunnuslukuongelmaksi" ainakin niin kauan, kuin korkokulut ovat todella pienet. Positiivinen tunnusluku on se, että kumulatiivista ylijäämää on hitusen yli 9 miljoonaa.

Yksi kaupungin murheista on väen väheneminen. Vuoden 2017 lopussa keuruulaisia oli 9 920 ja viime vuoden lopussa 9 766.

Vuoden 2018 investointitaso aleni edellisvuoden 5,4 miljoonasta eurosta 4,9 miljoonaan. Tästä peruskaupungin osuus oli 2,6 miljoonaa. Keuruun Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat 1,6 miljoonaa, mistä Jaakonsuon puhdistamon saneeraus vaati 1,2 miljoonaa; puhdistamon peruskorjaus jatkuu vielä tänä ja ensi vuonnakin.

Koko kaupunkikonsernin tulos oli yli 178 000 euroa plussalla ja vuosikate lähes 11 miljoonaa – molemmat luvut heikkenivät hieman edellisvuosista. Konsernin lainamäärä kasvoi 1,8 miljoonalla 102,2:een miljoonaan, mutta kasvu johtui sairaanhoitopiirin sairaalainvestoinneista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .