Kielenhuoltajakin tinkii joskus välimerkeistä – Kelan Jenni Viinikka myöntää ylikäyttävänsä äkkiseltään-sanaa

Kielenhuoltaja Jenni Viinikan mielestä paheksuva suhtautuminen kielikömmähdyksiin on vanhanaikaista.

Kun Kelan vastaava kielenhuoltaja Jenni Viinikka vaihtaa vapaalle, hän myös sulkee silmänsä kielivirheiltä. Esimerkiksi blogitekstien mokat eivät häntä häiritse.

– Mielestäni paheksuva suhtautuminen ihmisten kielikömmähdyksiin on vanhanaikaista ja tuottaa ehkä enemmän harmia kuin hyötyä, hän linjaa.

Vapaamuotoisessa viestinnässä, kuten työpaikan sisäisessä chatissa, Viinikka saattaa itsekin tinkiä välimerkeistä tai jättää lyöntivirheet korjaamatta.

Hän on toiminut Kelan päätoimisena kielenhuoltajana toukokuusta 2016. Virka on perustettu 2000-luvun alussa.

"Kela-kielen" sylttytehdas on lakikieli

Hyvän kielen määritelmä riippuu Jenni Viinikan mielestä tekstilajista.

– Oma työni liittyy sosiaaliturvan hoitamiseen. Siinä paras teksti on sellainen, jonka asiasisällön ihminen parhaiten ymmärtää. Totta kai Kelan teksteistä myös korjataan oikeinkirjoitusvirheet.

Arkipuheessa ”Kela-kieli” tarkoittaa jotain ihan muuta kuin helposti ymmärrettävää, mutta Viinikan mukaan kielen selkeyttämiseksi on tehty paljon työtä.

– Sylttytehdas eli isoin ongelman lähde on lakikieli. Asiakasteksteihimme siirtyy sanavalintoja suoraan lakiteksteistä.

Viinikka mainitsee esimerkkinä lakipykälän, jossa luetellaan alle 16-vuotiaan vammaistuen myöntämisen kriteereitä. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi, jos lapsi aiheuttaa vanhemmilleen ”rasitusta ja sidonnaisuutta”.

– Nykyään puhumme, että jos lapsi tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Parilla sanamuutoksella asia on näkemyksemme mukaan paitsi ymmärrettävämpi, myös sävyltään vähemmän tyly. Sävykysymykset ovat virkakielenhuollossa yhä tärkeämmässä asemassa.

Usein lakitermiä ei voi suoraan kääntää, vaan se päädytään selittämään pidemmin. Tekstiä ei myöskään voi loputtomiin yksinkertaistaa, koska liika yksinkertaistaminen kadottaa tärkeitä merkityksiä.

Digitalisaatio lisää kirjallista viestintää

Virkakielen vaikeaselkoisuudesta on Jenni Viinikan mukaan keskusteltu laajemmin 1970-luvulta asti. Hän pitää päätoimisia kielenhuoltajia silti ”uhanalaisena lajina”.

Viinikka kuitenkin uskoo, että kielenhuollon tärkeyteen ollaan nyt entistä enemmän heräämässä. Yksi syy on digitalisaatio, joka siirtää asiointia verkkoon.

– Se tarkoittaa, että asiakaspalvelu muuttuu tekstien muotoon.

Kelassa tähän on vastattu palkkaamalla kesällä määräaikaiseen työsuhteeseen toinen kielenhuoltaja, joka keskittyy erityisesti viesteihin, joita Kela lähettää verkossa. Molemmat kielenhuoltajat hiovat silti kaikenlaisia tekstejä. Tärkeysjärjestyksen kärjessä ovat Viinikan mukaan asiakkaille menevät tekstit, kuten tiedotteet ja etuuspäätökset.

– Etuuspäätökset ovat tekstejä, jotka aiheuttavat eniten ongelmia ja joita asiakkaat valitettavasti eivät aina ymmärrä.

Kielenhuollon tarve on hänen mukaansa jatkuva.

– Esimerkiksi Kelan lomakkeista 30 prosenttia muuttuu joka vuosi lainmuutosten, laintulkinnan muutosten tai asiakaspalautteen pohjalta.

Omiakin maneereita löytyy

Tekstin korjaamisen lisäksi Jenni Viinikan työhön kuuluu kielenhuoltokoulutusten pitoa, erilaisissa tilaisuuksissa puhumista – ja kirjoittamista.

Vapaa-ajallaan hän kirjoittaa väitöskirjaa lääketieteen kielestä ja myöntää huomanneensa tekstissään maneereita.

– Kaikki tapahtuu aina ”äkkiseltään”. Niitä saan sieltä aina karsia!

Harrastaja, älä pelkää virheitä

Kielenhuoltajalla on harrastajakirjoittajalle muutama vinkki.

Viinikka arvelee, että yksi harrastajakirjoittajan keskeisistä ongelmista on niin sanottu tyhjän paperin kammo.

– Alkuun pääseminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Ihmiset ovat aivan liian itsekriittisiä kirjoittamisen suhteen. Haluaisin vain rohkaista. Jos haluaa jostain aiheesta kirjoittaa niin siitä vaan tekemään! Tämä voi olla kielenhuoltajan suusta vähän odotuksenvastainen kommentti, mutta juuri tämän nostaisin mielelläni esiin: virheitä ei kannata pelätä. Kielenhuolto on loppuvaihetta.

Kun teksti alkaa tuntua valmiilta, se kannattaa Viinikan mukaan antaa jollekulle toiselle luettavaksi. Näin hän itsekin toimii.

Viinikan mukaan yksi hyvä tapa parantaa tekstiä on myös jättää se muhimaan vaikkapa päiväksi tai pariksi. Kun tekstiin saa etäisyyttä, parannuskohteet huomaa helpommin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .