Kiintymysvanhemmuus on nostanut suosiotaan

Niin sanottu kiintymysvanhemmuus on nostanut suosiotaan Suomessa.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n toiminnantarkastaja Saga Riihinen kertoo, että viimeisen vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä on kaksinkertaistunut ja paikallistoimintaa on muodostunut ainakin seitsemälle paikkakunnalle eri puolille Suomea.

- Tavallisin toimintamuoto on vapaamuotoinen perhekahvila, joita on järjestetty Espoossa, Tampereella, Porissa, Oulussa, Lahdessa ja Somerolla, Riihinen kertoo.

Myös yhdistyksen Facebook-keskusteluryhmän jäsenmäärä yli kolminkertaistui vuoden 2016 aikana 2 000:sta noin 9 000:een.

Tieteessä yleisesti hyväksytty psykologinen näkemys on, että lapselle muodostuu kiintymyssuhde ensisijaiseen hoitajaansa. Tämä kiintymyssuhde on lapsen älyllisen, sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen perusta.

Kiintymysvanhemmuus on yksi tapa hahmottaa, miten turvallinen kiintymyssuhde muodostuu, ja miten sitä voi tukea. Ytimenä pidetään lapsen tarpeisiin vastaamista ja aikuisen saatavilla oloa.

- Esimerkiksi vauva ei yritä manipuloida, eikä vauvaa voi hemmotella sillä, että hänen viesteihinsä vastataan, Riihinen sanoo.

Riihisen mukaan kiintymysvanhemmuuden toinen tärkeä periaate on, että lasta kunnioitetaan ihmisenä ja perheenjäsenenä.

- Lapsen kanssa vuorovaikuttaessa pätevät samat periaatteet kuin muidenkin ihmisten kanssa. Rangaistukset ja palkinnot, ja esimerkiksi lapselle valehtelu, näyttäytyvät haitallisina vuorovaikutustapoina, kuten missä tahansa muussakin ihmissuhteessa.

Arjessa kiintymysvanhemmuus näkyy ulospäin eri tavoin. Yhdistyksen ajamia asioita vauvanhoidossa ovat esimerkiksi perhepeti, jossa koko perhe nukkuu samassa sängyssä, vauvan kantaminen liinassa, imetys, kiinteiden ruokien aloittaminen sormiruokailulla eli niin, että vauva syö ruokansa omin sormin ja niin sanottu vessahätäviestintä eli vauvan vaipattomuus.

Riihisen mukaan moni kokeekin näiden tapojen auttavan vauvan tarpeisiin vastaamisessa.

- Kiintymysvanhemmuus ei kuitenkaan ole näistä yksittäisistä asioista kiinni, vaan tärkeintä on ydin.

Isomman lapsen kanssa kiintymysvanhemmuudessa suunnataan huomio tunnekasvatukseen: pidetään tärkeänä, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja että lapsen tunteet hyväksytään. Toisaalta pyritään opettamaan lapselle, että omia ja toisen rajoja tulee kunnioittaa.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta toteaa, että kiintymyssuhteeseen pohjaavassa kasvatustyylissä ei ole sinänsä mitään uutta. Kehityspsykologiassa on todettu useita sukupolvia sitten, että aikuisen tehtävä on tuottaa lapselle turvallinen olo.

- Siitä tosin voidaan keskustella, mitä turvallisen kiintymyksen luomiseen tarvitaan, Keltikangas-Järvinen lisää.

Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että lapsi kokee, että hänen avunpyyntöönsä vastataan. Kaikki muu on bonusta.

- Esimerkiksi perhepedissä nukkuminen ja lapsen kantaminen eivät ole kiintymyssuhteen muodostumisen kannalta välttämättömiä, mutta ne voivat lisätä mahdollisuutta hyvään kiintymyssuhteeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.