Kiky lisäsi työaikaa alle puolella palkansaajista

Kikyn ulkopuolelle jättäytyivät muun muassa elintarvike-, kuljetus- ja rakennusalat.

Kilpailukykysopimus eli kiky on nostanut työaikaa vain 43 prosentilla palkansaajista, vaikka sopimus kattaa teoreettisesti 90 prosenttia palkansaajista. Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jossa kysyttiin huhti–kesäkuussa kikyn vaikutuksia työaikoihin.

Palkansaajia oli vuoden toisella neljänneksellä 2 161 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kiky on siis nostanut työaikaa vain reilulla 900 000 palkansaajalla.

Kilpailukykysopimus eli kiky tarkoittaa työmarkkinakeskusjärjestöjen viime vuonna neuvottelemaa sopimusta, jolla pyritään parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Osana sopimusta sovittiin 24 tunnin vuosityöajan lisäyksestä. Julkisella sektorilla sovittiin myös 30 prosentin lomarahaleikkauksista vuosina 2017–2019 sekä nollakorotuksista.

Kikyn ulkopuolelle jättäytyivät muun muassa elintarvike-, kuljetus- ja rakennusalat.

Niillä palkansaajilla, joilla kiky on nostanut työaikaa, se on toteutettu enimmäkseen lisäämällä päivittäistä työaikaa kuusi minuuttia tai leikkaamalla saldoja tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä. Julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa työskentelevistä 62 prosenttia ilmoitti kuuden minuutin pidennyksistä päivittäisessä työajassa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä 38 prosenttia ilmoitti kuuden minuutin pidennyksistä.

Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti, että työajan lisäys on tehty lisäämällä kokonaisia työpäiviä. Näin on tehty muita enemmän keskeisellä vientialalla teollisuudessa.

Yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa, miten kiky on vaikuttanut työaikaan.

Työaika lisääntyi naisilla miehiä useammin

Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikön yliaktuaari Henri Lukkarinen kirjoittaa Tilastokeskuksen julkaisemassa Tieto&Trendit-lehdessä, että useilla toimialoilla on paikallisella tasolla päädytty kikystä poikkeaviin ratkaisuihin.

– Yksityisellä sektorilla on ollut selvästi julkista sektoria yleisempää jättää tekemättä kikyn mukaiset työajan pidennykset. Yksityisellä sektorilla 631 000 palkansaajaa eli yli 50 prosenttia sektorin kokoaikaisista palkansaajista ilmoitti, ettei heidän työaikansa ole muuttunut kikyn myötä. Valtiolla ja kunnissa työskentelevistä näin ilmoitti vain 15 prosenttia, Lukkarinen toteaa.

Lisäksi työajan lisäykset ovat osuneet naisvaltaisiin aloihin. Työvoimatutkimuksen mukaan miehistä 47 prosenttia ilmoitti, ettei heidän työaikaansa ole lisätty, mutta naisista näin ilmoitti vain 30 prosenttia.

Lukkarisen mukaan tälle vuodelle ennustettu 1,5 prosentin parannus kustannuskilpailukyvyssä voi jäädä saavuttamatta tutkimuksen mukaisilla kilpailukykysopimuksen toteutusmäärillä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .