Kirja avaa oven murhasta syytetyn maailmaan

Auer harmittelee kirjassa hänestä oikeudenkäynnissä julkaistuja kuvia, sillä hän ei pystynyt ehostamaan itseään vankilassa.

Anneli Auer kuvaa perjantaina ilmestyneessä kirjassaan tapahtumia aina ajalta ennen miehensä kuolemaa kronologisesti läpi vuosia kestäneiden poliisitutkintojen ja oikeudenkäyntien vapauttavaan tuomioon asti.

Kirjassa hän käy läpi murhayön tapahtumia, perheen arkea, poliisitutkinnan vaiheita sekä muun muassa tutkintavankeus- ja vankeusaikaansa.

Hän kertoo esimerkiksi Saramäen vankilan oloista – siitä, miten hän sai soittaa vain viisi enintään kymmenen minuutin puhelua viikossa ja joutui syömään yksipuolista ruokaa. Muurien ulkopuolisesta mediamylläkästä tihkui tietoja esimerkiksi muiden vankien ja Auerin läheisten kautta.

Auer harmittelee kirjassa hänestä oikeudenkäynnissä julkaistuja kuvia, sillä hän ei pystynyt ehostamaan itseään vankilassa. Meikkejä tai sähköä ei selleissä ollut.

Vanha Vaasa oli ”viiden tähden hotelli”

Käräjäoikeuden tuomittua Auerin elinkautiseen hänet määrättiin mielentilatutkimukseen Vanhan Vaasan oikeuspsykiatriseen sairaalaan.

Kaksi kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana häntä tarkkailtiin 24 tuntia vuorokaudessa, ja koko hänen henkilöhistoriansa käytiin kattavasti läpi. Auerin mielestä sairaala oli viiden tähden hotelli verrattuna vankilaan.

– Ulkoilemaan pääsi kolme kertaa päivässä. Ruokakin oli hyvää ja salaattia oli riittävästi.

Auerista ei kertomansa mukaan löytynyt muuta vikaa kuin kohonnut kolesteroli.

– Olin syönyt vankilassa läskisoosia ja makkaraa jo pitkät ajat. Hukkaan reissu ei mennyt. Nyt tiesin syödä terveellisemmin.