Kirjanpainaja voi pulskasti – Jämsässä ja Jyväskylässä epidemiaraja on ylitetty

Helteet ovat edesauttaneet kirjanpainajakannan epidemiarajan ylittymistä ainakin Jämsässä ja Jyväskylässä.

– Muilla paikoilla Keski-Suomessa emme ole seuranneet kannan kasvua, kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta.

Varmaa syytä Viiri ei osaa kannankasvulle kertoa.

– Jotain siinä taustalla kuitenkin on. Siellä on ehkä kirjanpainajalle sopivaa lisääntymismateriaalia, eli heikentynyttä kuusipuuta, lumenmurtoja tai tuulenkaatoja, hän epäilee.

Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittävin kuusipuiden runkotuholainen.

Kirjanpainajaepidemia tarkoittaa sitä, että hyönteiset voivat alkaa iskeytyä myös eläviin ja terveisiin pystypuihin, vaikka ne käyttävät pääasiallisesti vain tuulenkaatoja ja korjaamatonta puutavaraa. Kirjanpainaja sekä ruokailee että lisääntyy kuusessa.

– Epidemiaraja on 15 000 kirjanpainajaa tarkkailualueen kolmen pyydyksen ryhmässä kesän aikana, Viiri kertoo.

Pitkään jatkunut kuivuus on omiaan heikentämään kuusikoiden kuntoa. Kuiva metsä on altis hyönteistuholle, sillä kuivuuden heikentämän puun puolustuskyky tuholaisia vastaan on alentunut.

Kuuset, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, tunnistaa rungossa olevista pienistä rei'istä ja ruskeasta purusta, jota voi olla kasautuneena puun tyvelle.

Kuoriaisen iskeytyminen kuuseen aiheuttaa lopulta puun pystyyn kuolemisen.

– Kirjanpainaja on pelätty tuhohyönteinen, jolla on kyky tappaa kuusia. Sitten, kun kanta menee yli epidemiarajan, sen käyttäytyminen muuttuu. Kuoriainen iskee myös terveisiin puihin, Viiri kertoo. 

Tuholaisen hankaluuden vuoksi laki velvoittaa viemään omista metsistä tuulenkaadot ja muut huonokuntoiset puut pois tiettyyn päivämäärään mennessä.

– Tänä kesänä poistopäivämäärät eivät olleet riittäviä, sillä kirjanpainajat kuoriutuivat lämpöisen kevään takia tavallista aikaisemmin, Viiri kertoo.

Vielä toukokuussa näytti siltä, että kirjanpainajakanta laskisi koko Suomessa. Siitä asti jatkunut lämpöjakso teki kuitenkin tehtävänsä, ja kannat ovat kasvaneet kesän aikana useilla alueilla.

Kantaa on kasvattanut se, että toukokuussa ensimmäisen pesueen jälkeen emot ja koiraat ovat ehtineet tekemään uusia jälkeläisiä. Pahimmillaan myös tänä keväänä syntyneet jälkeläiset ehtivät saada ainakin Etelä-Suomessa omia jälkeläisiä, mikäli syksy jatkuu lämpimänä.

– Puiden ja omistajien kannalta tämä tarkoittaa, että pitkin kesää ollaan alttiina tuholaisille. normaalisti alttiina ollaan vain alkukesästä yhden kerran, Viiri kertoo.

Tilanne jatkuu vielä ensi kesänä. Talvi ei vaikuta kirjanpainajaan.

– Meidän tarvitsee seurata asiaa entistä tiiviimmin, ja tuoda Keski-Suomeenkin lisää seurantapaikkoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .