Kirrin uuden moottoritien alle hautautuu pala historiaa 1800-luvulta – muistoksi jää vain musta käsi

Kirri–Tikkakoski-moottoritien rakentaminen ei ole pelkkää puun raivausta, maansiirtoa ja asfaltin vetoa.

139 miljoonan euron urakkaan kuuluu paljon yksityiskohtia, joista yhtä on työstetty tällä viikolla Jyväskylässä Kirrin kauppakeskittymän läheisessä metsikössä.

Arkeologi Kalle Luoto esit­teli Keskisuomalaiselle torstaina kuoppaa, jossa on poltettu puuta hiileksi todennäköisesti 1800-luvulla.

 

Moottoritien alle jää ainakin kaksi hiilimiilua, joita Luoto dokumentoi työparinsa kanssa Liikenneviraston toimeksiannosta. Raportti päätyy Museovirastolle, jossa hiilimiiluista kerätty tieto tarkistetaan ja tallennetaan.

– Tässä lähistöllä sijaitsi 1800-luvulla torppa, pieni maatila, joka mahdollisesti hankki lisätienestejä polttamalla puuta hiileksi ja myymällä hiiltä hyödynnettäväksi esimerkiksi raudanvalmistuksessa, jossa tarvitaan korkeaa lämpötilaa. Hiiltä kaupattiin myös höyrykoneiden polttoaineeksi, Luoto kertoi hiilimiilun reunalla.

Hiilimiilu on tiiviille maapohjalle ladottu puukeko, joka maalla peiteltynä poltetaan hiiliksi. Pystymiilussa puut ladotaan keskipuun ympärille pystyyn, lamamiilussa vaakasuoraan toistensa päälle. Puut voidaan polttaa myös maahan kaivetussa kuoppamiilussa.

– Kirrin hiilimiilut ovat todennäköisesti lamamiiluja, vaikka paikalla kuoppa onkin, Luoto kertoi.

 

 

Hiilimiilun tunnistaa jopa kymmeniä senttimetrejä paksusta hiilensekaisesta nokimaakerroksesta. Kirrin hiilimiiluissa näkyi selvästi musta puolikaaren muotoinen maakaistale, jota koskettamalla sai kätensä mustaksi noesta – siitä huolimatta, että puiden poltosta on saattanut kulua jo toista sataa vuotta.

– Vuonna 2014 Museoviraston kartoitus paljasti muinaisen asuinpaikkatutkimuksen yhteydessä, että Kirrissä on kaikkiaan neljä hiilimiilua, joista nämä kaksi tutkimaamme jäävät moottoritien alle, Luoto kertoi.

Museoviraston sijaan yhä enemmän esimerkiksi hiilimiilututkimuksia tekevät yksityiset yritykset – kuten Kalle Luoto tamperelaisesta Kulttuuriympäristöpalvelu Heiskanen & Luoto Oy:stä.

– On tärkeää inventoida tavallista arkea vuosisatojen takaa, vaikka tutkittavat kohteet katoavatkin, Kalle Luoto sanoi.

Kirrin hiilimiilujen lisäksi Luoto on työparinsa kanssa tutkinut hiljattain moottoritiehankkeeseen liittyen vanhan Laukaantien profiilia ja tielinjausta. Vehniällä sijaitseva tieosuus on tehty alun perin todennäköisesti 1600-luvulla, eikä se ole enää aktiivikäytössä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .