Kissojen sirutuspakosta voi tulevaisuudessa tulla totta

Kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei kovasta lobbauksesta huolimatta kirjata tulevaan eläinsuojelulakiin. On kuitenkin mahdollista, että asia lisätään jossain vaiheessa lakiin eläintunnistusjärjestelmästä.

– Puhetta siitä on ollut, mutta asia on puheen tasolla. Koirien osalta ollaan ehkä, jos niin uskaltaa sanoa, pikkuisen pitemmällä eli Kennelliiton kanssa olemme muutaman kerran tavanneet. Sieltä on tullut toivetta ja painetta, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Anssi Welling maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM).

Welling arvioi, että tahtotilaa on poliittisellakin tasolla. On hänen mukaansa kuitenkin mahdotonta sanoa, miten lähellä tai kaukana tunnistusmerkintä- eli käytännössä mikrosirutuspakko on.

– Ei se varmaankaan ihan kulman takana ole. Vaikka saisimme nyt asetuksen, rekisterihankkeen käynnistäminen ei ole nopeaa.

"Kissalla ei ole Suomessa arvoa"

Tunnistusmerkintä-ja rekisteröintipakkoa on alettu pohtia ministeriössä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä.

– Yhteydenottoja tulee jatkuvasti, puolesta ja vastaan. Tämä on selkeästi noussut uudesta eläinsuojelulaista esiin asiana, joka keskusteluttaa, sanoo eläinsuojelulakia valmisteleva eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola MMM:stä.

Hänen mukaansa vastustajat kritisoivat byrokratian lisääntymistä.

– Koirapuolella tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on helpompi asia, sillä suurin osa koirista on jo nyt tunnistusmerkitty ja rekisteröitykin johonkin. Kissapuolella tämä on paljon isompi asia. Vain pieni osa kissoista on tällä hetkellä tunnistusmerkitty ja rekisteröity.

Pakollista merkintää ja rekisteröintiä ajavat eläinsuojelijat. Kissojen laajamittainen hylkääminen on Pullolankin mukaan yksi Suomen suurimmista eläinsuojeluongelmista.

– Se on selkeästi arvostuskysymys. Kissalla ei ole Suomessa arvoa samaan tapaan kuin koiralla.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) ennakkoarvion mukaan Suomessa hylätään tänäkin vuonna 10 000–20 000 kissaa.

– Tällä hetkellä kissoja saa ilmaiseksi ja jotkut eivät edes hae kissaa löytöeläintalolta siksi, että siitä tulee kustannuksia, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

SEY uskoo, että pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti nostaisi kissan arvoa ja vaikeuttaisi kissojen hylkäämistä.

– Totta kai osa ihmisistä ei varmasti sitä tule tekemään ja eläimiä jää edelleen siruttamatta. Uskon kuitenkin, että määrä lisääntyisi ja päästäisiin osaa eläimiä auttamaan sekä osaa ihmisistä vastuuttamaan.

SEY tekee Kati Pullin mukaan työtä myös sen eteen, että kissojen ja koirien rekisteröinti tulisi pakolliseksi koko EU:ssa. Pari vuotta sitten Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) piti selvityksessään EU:n laajuisen rekisterin syntymistä todennäköisenä.

Hevostenkin rekisteriä vielä pähkäillään

Tällä hetkellä rekisteröinti ja tunnistusmerkintä on pakollinen tuotantoeläimille ja hevosille. Eikö hevosten säännöt voisi vain soveltaen kopioida kissoille ja koirille?

– Niin yksinkertaista se ei ikinä ole, mutta totta kai siitä saa hyvän vertailupohjan, sanoo Welling.

Hevosten tunnistusvelvoite on ollut voimassa jo 90-luvulta lähtien. Silti hevostenkin rekisteröinnissä on yhä pähkäiltävää. Toissakesänä tuli voimaan vaikeaselkoinen EU-asetus, jonka mukaan kantakirjanpitäjien tietokannoissa olevien hevosten tietojen on oltava myös viranomaiskeskustietokannassa.

– Vielä ei olla edes siinä vaiheessa, että olisi päätetty, tekeekö Evira itse keskustietokannan vai annetaanko se esimerkiksi Suomen Hippokselle, kertoo Eviran Eläinten hyvinvointi ja tunnistaminen -yksikön johtaja Jaana Mikkola.

Hippoksen rekisterissä on yli 90 prosenttia Suomen hevosista. Lisäksi kahdella pienellä rodulla on oma jalostustietokantansa. Joissakin Euroopan maissa jalostustietokantoja on jopa kymmeniä, joten niissä yksittäisen hevosen omistajan selvittäminen on työlästä.

– Siksi EU päätti, että viranomaisella pitää olla keskustietokanta. Suomessa kolmesta rekisteristä muodostuu riittävä tietokanta. Emme siten ole laittomassa tilassa, vaikka ne eivät yhden palikan alla olekaan.

Mikkola suhtautuu skeptisesti näkemykseen, että sirutuspakko vähentäisi kissojen hylkäämisongelmaa.

– Jos ihminen hylkää kissansa, tuskinpa hän kissaa ennen sitä siruttaa. Jos rekisteri tehdään, sillä pitää olla joku hyöty.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .