Kodeissa tuhlataan ruokaa eniten – nelihenkinen perhe heittää hukkaan ruokaa keskimäärin 500 euron arvosta vuodessa

Pöytään on katettu paljon, peräti 23 kiloa hyvää syötävää. Siinä on muun muassa viitisen kiloa maitotuotteita, lähes neljä kiloa leipää, kolmisen kiloa vihanneksia sekä reilu kilo hedelmiä.

Kaiken tämän keskimääräinen suomalainen heittää hukkaan kotonaan vuoden aikana. Samalla menee hukkaan noin 125 euroa. Nelihenkisessä perheessä tuhlattua ruokaa kertyy vuodessa keskimäärin jo 500 euron arvosta, noin sata kiloa.

Koko maan mittakaavassa luvut kasvavat hurjiksi. Kotitalouksien ruokahävikki on Suomessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on suurempi kuin esimerkiksi ravitsemuspalvelujen tai kaupan ruokahävikki.

Kauppakeskus Sepässä Jyväskylässä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten esittelemä hävikkiruokapöytä sai lauantaina monet ohikulkijat pysähtymään ja yllättymään.

Jyväskyläläiset Pekka Sinkkonen ja Maiju Valkeinen miettivät pöydän ääressä omaa ruokahävikkiään pitkän tovin. He olivat pohtineet asiaa kotonaankin.

– Se auttaa, kun kauppa on lähellä ja ostaa kerralla varsin vähän ruokaa. Se on jo opittu, ettei ruokaa osteta varalle. Jos on ostettu enemmän vaikka lihaa, sitä laitetaan suosiolla pakastimeen, Sinkkonen ja Valkeinen kertoivat.

Kasviksia Sinkkosen ja Valkeisen taloudessa menee jonkin verran biojätteeksi.

– Esimerkiksi salaateista herkästi heitetään pari päällimmäistä lehteä pois. Leipäpaketit taas ovat niin isoja, että kahden hengen taloudessa osa saattaa mennä vanhaksi, he totesivat.

Vaasalainen, Jyväskylässä viikoittain käyvä Jarmo Valtari oli kodeissa haaskattavan ruuan määrästä kauhistunut.

– Ihan järkyttävä määrä ruokaa. Minulta ei mene kotona hukkaan juuri muuta kuin joskus leivänpaloja, kun olen usein pitkillä matkoilla. Toisaalta syönkin paljon ulkona, Jarmo Valtari sanoi.

Myös jyväskyläläinen Susann Warnecke yllättyi silmäillessään hävikkiruokapöytää Frida Pasasen kanssa.

– Ei meiltä mene noin paljon ruokaa hukkaan. Meillä on eläimiä, jotka syövät, jos jotakin jää. Koiralle kelpaa, ja vihanneksia syötämme marsulle, Warnecke sanoi.

Kodeissa ruokaa unohtuu helposti ruoka- ja jääkaappeihin. Sitä heitetään pois myös varmuuden vuoksi, jos ei uskalleta luottaa omaan arvioon siitä, onko ruoka vielä syömäkelpoista.

– Monia tuotteita voi syödä vielä parasta ennen -päivämäärän jälkeen ja esimerkiksi pilkullisia banaaneja voi käyttää smoothieihin, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki muistuttaa.

Kivimäen mukaan hukkaan heitetään myös pitkästi jalostettuja ruokatuotteita, kuten eineksiä.

– Silloin on kyse myös siitä, miten paljon niiden valmistukseen ja kuljetuksiin on käytetty energiaa ja työtä. Jos lopputulema on, että ne ovat roskiksessa, niin se on hurja yhtälö, Kivimäki sanoo.

Esimerkiksi kahvia keitetään usein liikaa ajattelematta, miten paljon vettä ja luonnonvaroja kahvin tuottamiseen käytetään.

Maa- ja kotitalousnaiset kampanjoivat kotien ruokahävikin vähentämiseksi valtakunnallisessa Ruokahukka ruotuun -hankkeessa tänä ja ensi vuonna.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .