Kohtuun menehtyneen pojan kuolemansyy jäi mysteeriksi Jyväskylässä – lääkäreiden syytteet hylättiin

Viimeisillään raskaana ollut, ensimmäistä lastaan odottanut nainen hakeutui Keski-Suomen keskussairaalan äitiyspoliklinikalle raskausmyrkytykseen liittyvien oireiden vuoksi. Raskausviikkoja takana oli 39 ja laskettuun aikaan kaksi päivää.

Nainen kuvasi kärsivänsä muun muassa päänsärystä, näköhäiriöistä, puheen sammaltamisesta ja ylävatsakivusta. Verenpaineen todettiin olevan koholla, mutta ei niin hälyttävästi, etteikö se olisi ollut loppuraskaudelle tyypillistä. Naista kehotettiin ottamaan yhteyttä, jos verenpaineet nousevat toistuvasti tai oireet pahenevat.

Viisi päivää myöhemmin nainen hakeutui poliklinikalle uudestaan, koska sikiö ei liikkunut. Tutkimuksissa sikiön todettiin menehtyneen kohtuun. Nainen synnytti kuolleen liki kolmikiloisen pojan seuraavana päivänä.

 

Nyt kun tapauksesta on kulunut yli viisi vuotta, kohtukuolemasta syytettiin keskussairaalan naistentautien ja synnytysten tapahtuma-aikaista erikoistuvaa lääkäriä sekä osaston ylilääkäriä. Syyttäjän mukaan lääkärit laiminlöivät potilaan tilan arvioimisen kokonaisuutena, eivätkä antaneet hänelle asianmukaisia ohjeita jatkohoitoon.

Syyttäjän mukaan nainen olisi pitänyt ottaa tiiviiseen sairaalaseurantaan ja käynnistää täysiaikaisen sikiön synnytys, kun tämän vointi oli vielä hyvä, jolloin sikiön kuolema olisi ollut todennäköisesti vältettävissä.

Lääkärit kiistivät syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Heidän mukaansa sekä naisen että sikiön tila oli tavanomainen, eikä lääketieteellistä perustetta synnytyksen käynnistämiseen tai osastoseurantaan ollut. Myös jatkohoito-ohjeet olivat heidän mukaansa asianmukaiset.

Sikiön tarkka kuolinsyy ei selvinnyt tutkimuksissa.

 

Keski-Suomen käräjäoikeus kuuli asianosaisen naisen ja syytettyjen lääkäreiden lisäksi todistajana kolmea lääkäriä ja päätyi hylkäämään syytteet. Näyttöä laiminlyönneistä tai epäasianmukaisista hoito-ohjeista ei löydetty, eikä selvitetyksi tullut, että nainen olisi pitänyt ottaa osastolle ja synnytys käynnistää.

Tuomiossaan käräjäoikeus toteaa, ettei sillä ole edellytyksiä arvioida oikeudellisesti sitä, mikä olisi ollut sikiön kuoleman ja selviämisen todennäköisyys, jos lääkärit olisivat toimineet toisin.

 

Kohtukuolemien määrä puolittunut 20 vuodessa

 

Kohtukuolemien määrä on pysynyt 20 viime vuoden aikana samalla tasolla, mutta määrä on puolittunut 1990-luvulta, jolloin niitä tapahtui vuosittain runsaat 300.

– Raskauden aikainen hoito on kehittynyt ja seuranta tehostunut. Nyt olemme ilmeisesti sillä tasolla, ettei alemmaksi enää päästä, tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) arvioi.

Kohtukuolemat ovat todella harvinaisia. Syntyneiden kokonaismäärästä kuolleena syntyneiden osuus on alle 0,3 prosenttia. THL:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna Suomessa syntyi 47 914 lasta, joista kuolleena syntyi 137.

– Noin 50 prosentissa tapauksista kuoleman syytä ei saada koskaan selville. Tapaukset, joissa syy selviää, johtuvat usein sikiön epämuodostumista tai sairaudesta. Tapaukset ovat monesti yllättäviä, sillä raskaus on sujunut muuten hyvin, Gissler kertoi.

Kohtukuolemalla tarkoitetaan raskauden tai synnytyksen aikana tapahtuvaa yli 22-viikkoisen tai yli 500-grammaisen sikiön kuolemaa. Keskenmenosta on kyse tätä pienempien tai aiemmin tapahtuneiden sikiöiden kuolemissa.

Lääkäriseura Duodecimin mukaan noin 10–15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon tyypillisesti ennen 12. raskausviikon täyttymistä. Määrien tilastointi on haasteellista, sillä osa keskenmenoista tapahtuu niin alkuvaiheessa raskautta, ettei nainen ole siitä tietoinen. Joidenkin arvioiden mukaan keskenmenoja tapahtuu vuosittain Suomessa noin 10 000. Tutkimusten mukaan yli puolen taustalla on sikiön kromosomipoikkeavuus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .