Kohuttu veritutkimus esillä yliopistossa – "Huijausta, ei todellakaan tiedettä"

Jyväskylän yliopiston gradunäyttelyn avaa tänään torstaina kiisteltyyn kuivaverianalyysiin keskittynyt opinnäyte. Moni lääketieteen asiantuntija on tyrmännyt kuivaverianalyysin täysin perustuen sen kiistanalaisiin tutkimustuloksiin.

Myös Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n puheenjohtaja Pipsa Allén pitää menetelmää huijauksena.

– Varsinkin sairaat ihmiset voivat oikeasti hakea apua tällaisista asioista. Tätä analyysia ei käytetä missään eikä kenenkään potilaan hoito perustu tähän. Tällainen on ihan huuhaa-hommaa, asioilla rahastamista ja ihmisten harhaanjohtamista, Allén toteaa.

Kuivaverianalyysissä tutkitaan koneellisen analyysin avulla sormenpäästä otettua kuivaverinäytettä. Ratkaisevaa on se, kuinka valkoinen näyte on. Mitä valkoisempi näyte on, sitä enemmän kehossa on analyysin mukaan tulehdusta.

Opinnäyte on valmistunut liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, liikuntabiologian laitoksen hyvinvointiteknologian maisteriohjelmasta syksyllä 2014. Allénin mukaan kuivaverianalyysin tapaiset menetelmät eivät "todellakaan" ole tiedettä.

– En ymmärrä, miten yliopisto voi lähteä tällaiseen mukaan ja vielä rohkaisee sellaiseen. Kyllä jonkinlainen kontrolli pitäisi olla, millainen tutkielma menee läpi, hän tuhahtaa.

Osa gradun rahoituksesta on tullut Droppi Veripalvelu Oy:lta. Vuosi sitten uutisoitiin, miten yrityksen kuivaverianalyysimenetelmää käytettiin ihmisen syntisyyden tunnistamiseen.

Ohjaajakin vastentahtoinen

Kuivaverinäytteisiin liittyvän opinnäytteen ohjannut professori Taija Juutinen kertoo tiedostaneensa jo ohjausvaiheessa aiheen olevan haastava.

– Suhtauduin vastentahtoisesti ohjaukseen, sillä tiesin, että kyse on isoista asioista. Aiheen valinta oli opiskelijan itsensä. Pyrin kuitenkin ohjaamaan opiskelijaa objektiivisuuteen, me emme tue yrityksen bisnestä, hän sanoo.

Gradun tehnyt Aarni Kimmo seisoo itse tutkielmansa takana. Hänen mielestään tutkimuksella pitääkin pyrkiä tuomaan selvyyttä asioihin, jotka ovat kyseenalaisia.

– Olin itsekin alussa skeptinen, mutta halusin selvittää, voiko tässä olla perää, hän selittää.

Tutkimuksessa vertailtiin kuivaverianalyysia muihin verimuuttujiin. Sen myötä selvisi, että valkoisuuden, laskon ja useiden muiden tulehdusmarkkereiden välillä on ainakin jonkinlaisia yhteyksiä.

– Toki tämä pitäisi toistaa vielä isommalla koejoukolla, Kimmo toteaa.

Pipsa Allénin mukaan ongelma on juuri siinä, ettei kuivaverinäytteitä hänen mukaansa voida arvioida tarkasti.

– On tietyt tavat tutkia verta ja se tieto perustuu tutkimuksen laatuun. Tämä ei todellakaan ole tiedettä, hän sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .