Koira pystyy haistamaan pissatulehduksen – mihin muuhun siitä voisi vielä olla?

Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä infektiotautien vertaisarvioidussa Infectious Diseases -julkaisussa toukokuussa.

Suomalainen tutkijaryhmä onnistui kouluttamaan koiran, joka tunnistaa noin 90 prosentin todennäköisyydellä virtsatietulehduksen virtsanäytteestä lapsilla.

– Tämä oli erinomainen tulos pilottihankkeestamme. Osoitimme, että koira on mahdollista kouluttaa haistamaan pissatulehdus, iloitsee tutkimusryhmän vetäjä, korvalääkäri Tuomas Klockars Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä infektiotautien vertaisarvioidussa Infectious Diseases -julkaisussa toukokuussa.

Virtsatietulehdus valikoitui tutkimukseen siksi, että se on kohteena helppo.

– Kyse on tulehduksesta, jonka jopa ihmisnenä pystyy haistamaan, Klockars sanoo. Hänen mukaansa tutkijat halusivat aluksi testata, voiko koiraa edes opettaa haistamaan sairauksia.

Näytteet tutkimukseen kerättiin Helsingin Lastenklinikan potilailta tammi–lokakuussa 2016. Lapset valikoituivat ryhmäksi siksi, että potilasmateriaali olisi mahdollisimman yhtenäinen. Virtsatietulehdus on lisäksi yleinen lapsilla.

– Emme näe syytä, miksi tämä ei olisi ollut lopputulos myös aikuisilla, Klockars arvioi.

Tutkijat muistuttavat, että tutkimustilanne oli keinotekoinen eikä täysin vastaa todellista tilannetta.

Panokset tutkimuksessa nousevat

Tällä hetkellä ryhmä tutkii jo huomattavasti haasteellisempaa aihetta: uniapneaa. Tutkimuksessa on mukana kolme koiraa, joista yksi on onnistuneen pilotin nuuskija, 2-vuotias mittelspitz-tyttö Iines.

– Uniapneassa ihmisen kehossa tapahtuu osittain hapenpuutteesta aiheutuvia metabolisia muutoksia, joista ainakin osa on nähtävissä virtsassa, Klockars sanoo.

Suomessa on käynnissä myös erillinen tutkimus, jossa selvitetään, miten koirat pystyvät erottamaan positiiviset syöpänäytteet negatiivisista hajuerottelutaitoa hyödyntäen.

Mitä hyötyä tutkimuksesta on?

Klockars sanoo suoraan, että hänen mielestään ei ole realistisista ajatella, että diagnosointeja tehtäisiin koirien kanssa lähivuosien aikana. Ei siis käy niin, että Iines-koira palkattaisiin sairaalaan nuuskimaan näytteitä.

Kyse on enemmänkin kokonaisuudesta, jossa selvitetään miten koiran äärimmäisen hyvää hajuaistia voisi hyödyntää. Koiran hajuaisti peittoaa ihmisen 10 000–100 000-kertaisesti.

Klockars sanoo kuitenkin, että suurin hyöty koirista voisi olla seulontatutkimuksissa ja kriisi- sekä katastrofialueilla, joissa terveydenhuoltoa ei ole välttämättä ollenkaan.

Näin koiraa koulutettiin

– Koirat eivät koskaan korvaa terveydenhuollollista diagnostiikkaa, mutta niistä voisi olla apua sellaisten ihmisten tunnistamisessa, jotka tarvitsevat apua, tutkija pohtii.

– Kaksivuotiaalla mittelspitz-rotuisella Iines-koiralla tai sen omistajalla ei ollut aiempaa kokemusta hajutyöstä. Koirien koulutuksessa oli mukana eläinkoulutuksen ammattilainen.

– Koiraa koulutettiin 3–5 kertaa viikossa, kymmenen minuuttia kerrallaan. Koulutus perustui palkitsemiseen.

– Ensimmäisessä vaiheessa koira haisteli herkkuja, toisessa teepusseja ja kolmannessa se alkoi haistella virtsanäytteitä. Koulutus kokonaisuudessaan kesti vajaan vuoden.

– Koulutuksen lopussa koira tunnisti infektion oikein 24 tapauksessa 27 potilaan näytteestä.

– Soveltuvuuteen vaikuttavat koiran kouluttaja ja koiran rotu sekä yksilö. Tutkimuksessa aloitti kolme koiraa.