Kolmasosa kiertävistä kirjastoista on kadonnut – uusi kirjastoauto maksaa kunnille satoja tuhansia euroja

Kirjastoautojen määrä on pudonnut vuosituhannen vaihteesta yli 30 prosenttia. Vielä vuosituhannen alussa autoja oli Suomessa noin 200, mutta nykyään kiertäviä kirjastoja on jäljellä noin 130 kappaletta.

Kirjastovirkailija-kuljettaja Pekka Toivanen on työskennellyt kirjastoautossa jo 23 vuotta. Toivanen tuli Jyväskylään kirjastoautopäiville Joensuun seutukirjaston kirjastoauto Mysteerin kanssa.

– Autot, ohjelmistot ja tekniikka ovat muuttuneet, mutta itse työ ei ole muuttunut miksikään. Palvelemme asiakkaita ja koitamme tapella poliitikkoja vastaan sen puolesta, että tämä säilyisi, Toivanen hymähtää.

 

Vaikka kirjastoautojen määrä on vähentynyt, ei lähelle tulevan palvelun kysyntä ole kadonnut mihinkään. Autot kiertävät tyypillisesti etenkin kouluja ja syrjäseutuja, mutta esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella on nähtävissä kehitys, jossa autot korvaavat kiinteiden palvelupisteiden verkostoa muun muassa uusilla asuinalueilla.

– Kirjastoauto on maaseudulla ja harvaan asutuilla alueille tärkeä palvelu, mutta sen merkitys on kymmenen vuoden sisällä korostunut todella paljon myös kaupunkialueilla. Esimerkiksi Helsingin uuden Kalasataman alueen ensimmäinen palvelu oli kirjastoauto, Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno sanoo.

Kirjastoautojen määrän putoamisen syy on pitkälti rahoituksen puutteessa. Maarno arvelee, että kirjastoautojen määrä saattaa vielä jonkin verran laskea nykyisestä, mutta ei usko niiden katoavan koskaan täysin.

– Lapset ja nuoret tarvitsevat kirjastoautoja todella paljon, joten näihin palveluihin pitäisi todella panostaa, Maarno toteaa.

Yksi syy rahoitusongelmiin on valtion tuen lakkauttaminen. Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi viimeistä vuotta kirjastoautojen hankintaa avustavaa rahoitusta.

– Kirjastojen perustamishankkeisiin – mukaan lukien kirjastoautot – oli monia vuosia erillinen määräraha, joka lakkautettiin taloudellisista syistä. Kyseessä oli koko hallituksen linjaus siitä, että pitää löytää säästökohteita näinä kovina aikoina. Kirjastolaitos on kuntien vastuulla, joten katsottiin, että on kuntien tehtävä rahoittaa sen toiminta. Osa tätä toimintaa ovat myös rakennukset ja nämä autot, kertoo kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Uusi auto on suuri investointi, johon varsinkaan pienemmillä kunnilla ei välttämättä ole varaa. Autojen sisäosat tehdään käsin kunkin tilaajan tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Uusi kirjastoauto voi tästä syystä maksaa 300 000–400 000 euroa.

Jyväskylässä kirjastoautoilla menee keskimääräistä paremmin. Kolmen täysmittaisen auton voimin Jyväskylän kirjastoauto-osasto on tiettävästi Suomen suurin. Kaikkiaan kirjastoautoja on Keski-Suomessa seitsemän. Jyväskylän asukkaita palvelevien Ainon, Martin ja Wivin lisäksi autot löytyvät Keuruulta, Jämsästä, Laukaasta sekä Pihtiputaalta ja Viitasaarelta, joilla on yhteinen auto.

– Kun valtiontukia ei auton hankintaan enää saa, on uuden auton saaminen entistä haasteellisempaa. Jyväskylässä vanhin auto on 13-vuotias, joten sillä pystyy todennäköisesti ajamaan vielä viisi vuotta, osastonjohtaja Riitta Kärkkäinen Jyväskylän kaupunginkirjastolta kertoo.

Jyväskylän kolme kirjastoautoa palvelevat muiden pysäkkiensä lisäksi 24 koululla ja 30 päiväkodilla.

– Autot ovat tärkeitä myös sellaisille ihmisille, jotka eivät pääse kiinteisiin kirjastoihin. Esimerkiksi Korpilahden kylillä saatamme olla vanhuksille ainoa kaupungin palvelu, jonka he viikossa saavat, Kärkkäinen kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .