Kolumni: Älä tingi jaksamisesta edes kesällä

Kesä on monille irrottelun aikaa. Silloin on mahdollisuus palautua arjen hälinästä, vapaapäiviä on enemmän ja muutenkin aikaa on tehdä oikeastaan mitä huvittaa. Ystävien kanssa lähdetään mökille tai aurinkolomille, eikä kuluneen vuoden stressistä ole tietoakaan.

Kuitenkaan opiskelijoilla ei ole tähän mahdollisuutta, sillä suurin osa vaihtaa kesällä opinnot töiksi tullakseen toimeen. Aikaa ei ole vapaasti käytettävissä, ja arjen huolet jäävät painamaan mieltä.

Niin monta asiaa tehtävänä, liian vähän aikaa käytettävissä.

 

Nykymaailmassa kiireiden kerryttäminen vaikuttaa olevan huomaamaton trendi, johon turhan moni retkahtaa. Viime vuosien aikana työ- ja opiskelu-uupumus on ollut kasvavana ilmiönä esillä niin elävässä elämässä kuin median spottivaloissakin. Julkisuuden henkilöt ovat nostaneet aihetta esille, ja yhä useampi uskaltautuu sanomaan ottavansa aikaa itselleen ja hyvinvoinnilleen. Liiallista stressiä ei tunnisteta ajoissa, ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota liian myöhään.

Uupumus yllättää lähes aina, vaikka se onkin kasvanut hiljalleen kiireisten päivien ja huonosti nukuttujen öiden lomassa. Jossain vaiheessa se kulminoituu siihen, että ottaa taukoa töistä tai opinnoista, koska ei yksinkertaisesti jaksa.

Uupumus näkyy usein käytöksen muutoksina ja työmotivaation katoamisena. Mieli tuntuu painavalta ja itsestään selvätkin asiat tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Jos taakka on henkisesti liian suuri, uupumus voi ilmetä myös kehossa esimerkiksi lihasjännityksenä. Isoin kysymys onkin se, miksi jaksamisesta ei huolehdita samalla tavalla kuin fyysisestä terveydestä, kun ne kuitenkin vaikuttavat toisiinsa hyvin vahvasti.

 

Jaksaminen ei ole itsestäänselvyys. Se on uusiutuva voimavara, joka tarvitsee huolenpitoa kasvaakseen ja palautuakseen. Jos vaatii itseltään liikoja, asettaa oman jaksamisensa vaakalaudalle. Siksi onkin hyvä opetella tuntemaan, missä omat jaksamisen rajat kulkevat. Kenenkään ei tarvitse olla ylisuorittaja, vaan on tärkeää huolehtia, että seuraavana päivänä jaksaa taas. On jopa ihan tervettä siirtää tekemättömiä tehtäviä myöhemmäksi ja antaa itsensä palautua.

Jokaisen tulisi löytää omat keinonsa ehkäistä uupumusta. Kun työt eivät tunnu sujuvan tai opinnot tuntuvat töksähtävän paikalleen, on aika pysähtyä ja tehdä jotakin muuta. Jos työpäivän päätteeksi ajatukset eivät käänny pois töistä, kannattaa kokeilla vaikkapa käydä lenkillä koiran kanssa tai istuutua sohvalle katsomaan televisiota. Aivot tarvitsevat välillä nollauksen arjesta, jotta keho ei saisi ristiriitaisia viestejä stressin olemassaolosta. Jatkuva stressin tunne on ensioire uupumukselle, mikä tekee sen tunnistamisesta äärimmäisen tärkeän taidon.

Kuitenkin väsymys on ihan normaalia. Täytyy vain muistaa, ettei sillekään kannata antaa liikaa tilaa kasvaa. Sen sijaan on hyvä sanoa välillä ”ei” muulle maailmalle ja ottaa aikaa itselleen.

Kirjoittaja on JAMKOn hallituksen jäsen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .