Kolumni: HX-hävittäjähankkeen välttämättömyys

Ilmavoimille hankittiin 64 Hornet-hävittäjää toukokuussa 1992 tehdyllä hankintapäätöksellä. Ensimmäiset koneet laskeutuivat Suomeen 7.11.1995. Hankintapäätöksen mukaan kalustolle suunniteltiin kaksi, tällä hetkellä jo toteutettua elinkaaripäivitystä suorituskyvyn kasvattamiseksi. Konekalustolla rakenteellinen elinikä odotettiin saavutettavan kolmenkymmenen vuoden käytön jälkeen. F/A-18 Hornet on nyt suhteellisen suorituskyvyn osalta ehdotonta eliittiä lähialueen hävittäjiin verrattuna.

Suomen lähialueella operoivien ilmavoimien suhteellinen suorituskyky kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Venäjä uudistaa ilmavoimiaan hankkimalla uusia Su-30-, Su-34-, Su-35- ja Su-57-monitoimihävittäjiä, ja myös muissa.

Pohjoismaissa parannetaan suorituskykyä vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Ruotsi uudistaa Gripen-laivueensa vaihtamalla koneet uuteen E-versioon. Norja ja Tanska ovat hankkineet F-35-hävittäjiä, ja kalusto otetaan operatiiviseen käyttöön lähivuosina.

Baltian maiden ilmapuolustuksen päävastuu on myös tulevaisuudessa edelleen Nato-mailla ja näiden uusituilla hävittäjäsuorituskyvyillä.

Hornetin seuraajaksi hankittavan kokonaisjärjestelmän ja itse monitoimihävittäjän on kyettävä vastaamaan sekä toimintaympäristöön suhteutettuun että Ilmavoimien rooliin ja Puolustusvoimien tehtäviin mitoitettuun suorituskykyyn. Tulevaisuuden ilmaoperaatioissa on ensiarvoisen tärkeää korkea toimintavalmius, joustavuus ja kyky nopeaan painopisteen muodostamiseen sekä voiman keskittämiseen. Esiselvityksen mukaan vain monitoimihävittäjällä kyetään kattamaan tulevaisuuden tarpeiden ja nähtävissä olevien kehitystrendien mukaiset suorituskykyvaateet.

Hankittavalla suorituskyvyllä on pystyttävä 2030-luvulta alkaen vastaamaan jatkuvasti kehittyvän turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokseen. Monitoimihävittäjä onkin tulevaisuuden ilmapuolustuksen tärkein osatekijä, ja sillä on keskeinen rooli ennaltaehkäisyn ylläpidossa sekä tarvittaessa ensi-iskun torjunnassa ja puolustusvoimien operaatioissa. Hävittäjän monitoimikyvyllä on kasvava merkitys koko puolustusjärjestelmässä. Kaikkien hävittäjäehdokkaiden avulla voidaan kasvattaa maa- ja meripuolustuskykyä. Hankittava lavetti kasvattaa tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskykyä merkittävästi.

Monitoimihävittäjän valintaprosessi pohjautuu kokonaistarkasteluun, jota voidaan luonnehtia ylöspäin suuntautuvaksi optimointimalliksi. Mallissa tarkastellaan huoltovarmuutta, elinkaarikustannuksia, kotimaisen teollisuuden teollisuusyhteistyötä ja sotilaallista suorituskykyä. Lisäksi HX-hankkeesta riippumattomasti toteutetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen arvio.

Puolustusvoimat asettaa HX-kandidaatit edellä mainitut arviointitekijät huomioon ottaen lopulta Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn näkökulmasta paremmuusjärjestykseen ja esittää sitten oman suosituksensa. Arviointi toteutetaan viiden eri operatiivisen vaatimuksen mukaisen tehtäväalueen perusteella.

Kriittisin osa-alue on vastailmatoiminta, jossa tarkastellaan kykyä estää ilmoitse tapahtuvat hyökkäykset Suomea kohtaan ja täten kykyä ylläpitää yhteiskunnan ja puolustushaarojen toimintaedellytykset jouduttaessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Muita tarkasteltavia kokonaisuuksia ovat: vaikuttaminen ilmasta maahan ja merelle, tiedustelu- ja valvonta sekä kauaskantava tulenkäyttö. Lisäksi valittavan kaluston on kyettävä korkeatempoiseen, ilmavoimien taistelutavan mukaiseen liikkuvaan ja hajautettuun toimintaan eritasoisesti varustelluista lentotukikohdista.

Digitalisaatio on ollut osa ilmavoimien arkea jo vuosikymmeniä. HX-kandidaattien tulevaisuuden kehityspotentiaali pohjautuu järjestelmien, sensorien ja aseiden ohjelmistokehitykseen. Osana hankeprosessia Puolustusvoimat arvioi tarjolla olevien vaihtoehtojen kehityspotentiaalia mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Pääkriteereinä arvioinnissa ovat uskottavuus- ja vaikuttavuus- sekä soveltuvuusennuste.

Kokonaisuudessaan Ilmavoimat toteuttaa tulevien monitoimihävittäjien arviointia avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita kunnioittaen ja parhaimman mahdollisen ratkaisun löytämiseksi Suomen puolustusjärjestelmän tarpeisiin 2050-luvun lopulle saakka.

HX-hankinta on Suomen puolustuskyvyn kannalta välttämättömyys, ja toteutettava Hornetin elinkaaren päättymiseen liittyen suunnitellussa aikataulussa. Olen myös vakuuttunut siitä, että suunnitteluperusteena olevalla 7–10 miljardilla eurolla kyetään hankkimaan Hornetin suorituskyvyn korvaaviksi järjestelmiksi valtiojohdon antamien perusteiden mukaisesti Suomen puolustuskyvyn kannalta välttämättömät lentokoneet, aseet, sensorit ja muut eritys- ja tukijärjestelmät sekä koulutuksen ja ylläpidon järjestelmät kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuen.

Suurella yleisöllä on mahdollisuus nähdä Hornet-seuraajaehdokkaat Ilmavoimat 100 vuotta -lentonäytöksessä 16.–17.6. Tikkakoskella. Tervetuloa tutustumaan hävittäjäkandidaatteihin ja nauttimaan vuoden suurimmasta ilmailutapahtumasta Jyväskylän lentokentälle.

Kirjoittaja on Ilmasotakoulun johtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .