Kolumni: Kaanonissa ollaan, ykkössija uhattuna

Riittääkö Keuruun budjetti enää jatkossa jakamaan valtakunnallista runopalkintoa, pohtii aluetoimittaja Päivi Liimatainen kolumnissaan.

Keuruulais-multialainen runoilija Einari Vuorela (1889–1972) kuuluu Suomen kirjallisuuden kaanoniin, tunnetuimpien kirjailijoiden joukkoon. Näin linjasi professori Anto Leikola jokunen viikko sitten Keuruulla Korpirastas-juhlassa, jossa seitsemäs Einari Vuorela -runopalkinto ojennettiin Olli Heikkoselle teoksesta Teoria kaikkein pienimmistä.

Leikola kuuluu Keuruun kaupungin vuonna 1997 perustaman huomionosoituksen luojiin ja on palkinnon kunniapuheenjohtaja. Joka kolmas vuosi jaettava tunnustus annetaan palkintolautakunnan nimeämälle kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta.

Vuorelan asemaa maamme kirjallisuushistoriassa Leikola kuvasi vakiintuneeksi. Hän painotti kuitenkin, ettei kaanonissa pysyminen ole itsestään selvää, vaan vaatii jatkuvia tekoja: tiedon ja muiston ylläpitäjiä sekä tietenkin lukijoita.

Leikola kiitti aktiivista Einari Vuorelan seuraa runoilijan muiston ylläpitämisestä. Mutta mitä pidempään kirjailijan poismenosta kuluu aikaa, sen tärkeämmäksi ja työläämmäksikin käy hänen perintönsä vaaliminen.

Keuruun runopalkinto on ollut maamme suurin runolle suunnattu huomionosoitus – palkintosumma on 8 500 euroa. Palkinto on valitettavasti joutunut kamppailemaan olemassaolostaan liki koko historiansa ajan. Sen tulevaisuutta on puitu kaupungin luottamuselimissä aina, kun talousarvioon on pitänyt varata määräraha palkintovuoden järjestelyihin.

Vain muutama päivä tämänkertaisen palkitsemisjuhlan jälkeen kirjallisuuden suurkustantaja WSOY ilmoitti perustavansa Kirsi Kunnas -runopalkinnon, jonka arvoksi tulee 10 000 euroa.

Joka toinen vuosi jaettavalla Kirsi Kunnas -palkinnolla kunnioitetaan akateemikko, runoilija, lastenkirjailija, suomentaja Kirsi Kunnas-Syrjän 70-vuotista taiteilijauraa.

Voikin ennakoida, että liikkeelle lähtevät taas kerran voimat, joiden mielestä Keuruu on liian pieni paikkakunta valtakunnallisen palkinnon jakajaksi. Vuorela-palkinto ei enää ole Suomen suurin runopalkinto, Kirsi Kunnas-Syrjällä on erittäin vahva asema suomalaisen kirjallisuuden kaanonissa, ja Bonnierin omistama WSOY on Keuruun kaupunkia ja Einari Vuorelan seuraa moninkerroin vahvempi toimija.

Voimavarojen vertailun vuoksi todettakoon, että kaupungin budjetissa meneillään olevan runopalkintovuoden järjestelyihin varattiin kaiken kaikkiaan 15 000 euroa!

Kaupungin kulttuuripuolen toimijat ja Einari Vuorelan seuran väki tekevät valtavasti töitä oman runopalkinnon hyväksi. Pyyteettömäksi sen eteen ovat ahertaneet myös esimerkiksi Keski-Suomen Kirjailijat, keuruulaiskirjailija Hannele Huovi sekä runoilija Jukka Koskelainen ja muut palkinnon aiemmat voittajat ja finalistit.

Ihailua ja Einari-lippiksen nosto kaikille toimijoille, mutta nyt ei taida auttaa muu kuin tehostaa työtä entisestään.

Kirjoittaja on aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.